Suomessa yhä useampi lapsi jää rokottamatta vaarallisia kulkutauteja vastaan. Perinteisesti rokotekattavuus on ollut erinomaista tasoa. Vain harvat vanhemmat ovat kieltäytyneet neuvolan tarjoamista rokotteista.
Hyvään kattavuuteen on tullut paikallisia eroja. Avointa keskustelua, valistustyötä ja ennen muuta menneiden muistelua on lisättävä, jotta rokoteohjelmien tarpeellisuus palautuu kattavan ja parhaan suojan antavalle tasolle.
Rokotteista kieltäytyvät vanhemmat perustelevat asiaa usein sillä, että terve lapsi ei tarvitse rokotteita. Valitettavasti he ovat väärässä ja pahimmassa tapauksessa vaarantavat muidenkin kuin omien lastensa terveyden.
Rokotevastaisuudessa ei oikein ymmärretä sitä, että rokottamisella torjutaan vaarallisia tauteja ennalta.
Ekologisuutta korostavat elämäntavat tai puhdas ruokavalio eivät yksinään ole riittäviä turvatoimia. Tällä kertaa luonnonmukaisuus ei ole paras liittolainen. Monilta on päässyt unohtumaan, että lapset pysyvät terveinä nimenomaan sen ansiosta, että tauteja vastaan on saatu rokotus ja riittävä laumasuoja.
Jos rokottamattomuus nousee riskirajoille, seurauksena voi olla epidemioita. Kulkutauti kyllä tulee ja tappaa, jos tautisuojan antavista rokotteista luovutaan laajasti tieten tahtoen.
On hyvä muistaa, että ennen vanhaan, kun ei ollut kattavia rokoteohjelmia, ihmisiä kuoli kulkutauteihin. Selvinneilläkin oli vakavia jälkitauteja ja vammautumisia.
Kansalaisten valistuneisuus, terveydenhoitohenkilöstön ja neuvoloiden opastus ovat tähän asti olleet riittävä tae kattavista rokotuksista. Nyt henkilökunta kohtaa outoja uskomus- ja harhaoppeja, joiden takia rokotuksia vastustetaan. Rokotusten järkiperäinen puolustaminen koetaan painostamisena.
Kansanterveyden hyvistä saavutuksista on syytä puhua ja ottaa kertauskursseja hieman huonommista ajoista. Rokotusten ansiosta Suomessa on onnistuttu nitistämään muun muassa polio, tuberkuloosi, tuhkarokko, sikotauti, hinkuyskä, kurkkumätä ja vihurirokko. Viimeisin polioepidemia yllätti suomalaiset vuonna 1984.
Monissa Euroopan maissa on käytössä rokotepakko. Viimeksi Italia, jossa riehuu parhaillaan laaja tuhkarokkoepidemia, laajensi rokotepakkoa.
Suomessa rokotepakkoon suhtaudutaan varovaisesti. Rokotevastaista mielialaa kasvattivat ymmärrettävästikin narkolepsiatapaukset, kun väestöä rokotettiin sikainfluenssaa vastaan 2009–2010.
Onkin äärimmäisen tärkeää, että narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tuetaan asianmukaisella tavalla, etteivät sairastuneet joudu taistelemaan oikeuksiensa puolesta.
Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta huolestuttava asia. Rokottamattomuuden mahdollisesti laajentuessa on myös meillä voitava harkita rokotepakkoa. Uuden tartuntatautilain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on varsin laajasti velvollinen ottamaan rokotukset, joihin uutena kuuluu myös influenssarokotus.