Oulussa viikonvaihteessa pelattavan Rockfutiksen SM-kilpailun kaikki jalkapallo-ottelut pelataan reilun kaupan jalkapalloilla.
Reilun kaupan periaatteilla tuotetut jalkapallot testattiin viime vuonna naisten peleissä. Kokemukset olivat hyviä, ja nyt pallot on otettu käyttöön jokaisessa ottelussa.
"Jalkapallo on reilua peliä, joten reilun kaupan jalkapallot korostavat hyvin tätä luonnetta", sanoo tapahtuman tiedottaja Anssi Juntto.
Suomessa Reilun kaupan jalkapalloja on ollut saatavilla 1990-luvun loppupuolelta asti. Tähän asti palloja on käytetty vähän, koska jalkapalloja ei ole voitu markkinoida kovinkaan laajasti.
Parin viime vuoden aikana Reilun kaupan puolesta -yhdistys on jakanut jalkapalloseuroille tietoa reilun kaupan periaatteilla tuotetuista palloista. Kampanjakoordinaattori Mira Muikun mukaan varsinkin junioripelaajat ovat innostuneet käyttämään peleissään reilua palloa.
"Meidän kampanjan yksi tarkoitus on ollut herättää jalkapallopiirejä pohtimaan sitä, mistä pelivälineet ovat kotoisin ja millaisissa olosuhteissa pallot on tuotettu", Muikku kertoo.
Pallot tuodaan Pakistanista
Noin 80 prosenttia kaikista maailman jalkapalloista valmistetaan Koillis-Pakistanissa sijaitsevassa Sialkoltin maakunnassa. Sieltä tulevat myös reilun kaupan periaatteella valmistetut pallot.
"Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti ompelijat saavat hieman parempaa palkkaa. On laskettu, että työntekijälle maksettava reilun kaupan mukainen palkka riittää normaaliin elämiseen", Mira Muikku sanoo.
Pakistanilainen ompelija ansaitsee noin 20-30 rupiaa (noin 26-40 senttiä) per pallo. Jos korvaus olisi 50 rupiaa, se takaisi kohtuullisen toimeentulon.
Pallokauppa on kuitenkin ristiriitaista. Sama yritys, joka välittää reilun kaupan palloja, välittää myös palloja, joiden tekemisestä työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa.
"Tällä hetkellä tilanteelle ei voida mitään. Reiluja palloja tehtäisiin paljon enemmän, jos niille olisi kysyntää. Vielä sitä ei ole tarpeeksi", Muikku pahoittelee.
Tarkkaa käsityötä
Jalkapallon tekeminen on tarkkaa käsityötä, ja usein palloja ompelevat lapset. Yksi jalkapallo syntyy 32:sta palasesta, jotka ommellaan yhteen noin 700:lla pistolla. Nopea ompelija voi päivässä tehdä viisikin palloa. Kansainvälinen työjärjestö ILO on laskenut, että palloteollisuudessa työskentelee noin 17 000 lasta.
Vaikka monet suuret urheiluvälinevalmistajat ovat allekirjoittaneet lapsityövoiman käytön lopettamiseksi niin sanotun Atlantan sopimuksen, ongelmaa ei ole voitu kitkeä kokonaan pois.
Mira Muikku kertoo, että reilun kaupan periaatteella tuotetut pallot ovat huomattavasti halvempia kuin suurten merkkien jalkapallot.
"Kustannukset on saatu alas, sillä meillä ei mene rahaa jälkimarkkinointiin eikä brändäykseen. Suuret urheiluvälinevalmistajat maksavat huimia summia urheilutähdille, jotka mainostavat heidän tuotteittaan."
Suomessa reilun kaupan jalkapalloja on saatavilla useita eri malleja. Jalkapallomalleista kaksi on Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAN hyväksymiä.