Suomen hyvinvointipalvelut ovat EU-maiden keskitasoa, jäljessä Ruotsin ja Tanskan tasosta. Työttömyys on Suomessa laajempaa kuin pohjoisissa naapureissa, joten lisää rahaa palveluihin on vaikea irrottaa. Kohtalon kysymys palveluiden tasolle onkin se, nouseeko työllisyysaste.
Uhka julkisen talouden ajautumisesta tulevina vuosikymmeninä pysyvästi alijäämäiseksi on suuri, kun tarkastellaan väestön, työllisyyden ja koko kansantalouden kehitysnäkymiä. Siitä muistuttaa valtioneuvoston talousasioiden alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä johdannossaan talousneuvostolle laadittuun, hyvinvointivastuun näkymiä pohtivaan raporttiin.
Raportin tehneet ylijohtaja Matti Heikkilä, tutkimuspäällikkö Mikko Kautto ja vt. ylijohtaja Juha Teperi Stakesista muistuttavat mukavasta lähtökohdasta. Bruttokansantuotteella mitaten Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan. Myös sosiaaliturvaan käytetään rahaa enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Silti Suomi käyttää kansantalouden resursseihin suhteutettuna hieman vähemmän rahaa hyvinvointipalveluihin kuin EU:ssa ennen viime laajennusta olleet 15 maata keskimäärin.
Sosiaalimenojen hallinta sujuu raportin mukaan nykyisellään hyvin. Se ei takaa, että kaikki jatkuu auvoisena. Väestön ikääntyminen vaatii uusia ratkaisuja. Eikä Vihriälänkin esiin nostama kansantalouden alijäämä voi jäädä pysyväksi olotilaksi.
Jonkin tai joidenkin osien on muututtava odotetusta. Ellei niin tapahdu, menoperusteita on muutettava. Se näkyy tietysti hyvinvointivaltion olemuksessa.
Erityisesti ikärakenteen vanhenemisen takia meillä tarvitaan välttämättä korkeaa työllisyysastetta hyvinvointivaltion perusteiden säilyttämiseen. Mitä kapeammaksi julkisen talouden rahoittajien osuus kutistuu, sitä ylivoimaisemmaksi heidän taakkansa käy.
Erityisen sitkeä pulma Suomen työmarkkinoilla on pitkäaikaistyöttömien suuri osuus. Hätkähdyttävää on, että uusia pitkäaikaistyöttömiä ilmaantui voimakkaasta talouskasvusta huolimatta ja heidän määränsä jopa kääntyi uudelleen nousuun viime vuonna. Se käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pentti Vartian raporttiin kirjoittamasta kommentista. Vaikka pitkäaikaistyöttömien joukko vähenee vuosittain kymmenillä tuhansilla, uusia tulee jatkuvasti hieman enemmän.
Työllisyysaste jää Etlan uusimman ennusteen mukaan 68 prosentin tuntumaan vielä 2011, ellei mitään ratkaisevaa tehdä. Hallituksen on pakko katsoa, missä laajuudessa ns. Harri Skogin työryhmän talvella esittämät keinot työn vastaanoton kannustamiseen otetaan käyttöön.
Kunnat vastaavat valtaosin hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Niiden kontolla ovat terveyskeskukset sekä lasten päivähoito ja vanhuspavelut. Kuntien toimeenpanovastuulla on myös toimeentulotuki. Kaikissa, mutta erityisesti väestöään menettävissä kunnissa on vaikeuksia rahoittaa palveluja. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen hoputti maanantain Kalevassa aivan oikein kuntia ottamaan muutosten ohjat käsiinsä sen sijaan, että odottelisivat hallituksesta vuoden kuluttua tulevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta.
Toimintojen tehostaminen on kunnissa välttämätöntä ja yhteistyötä pitää tehdä. Myös kuntaliitoksia tarvitaan, ja paikannimet ja historia säilyvät, vaikka kuntarajat muuttuvat. Mitä pitempään odotellaan, sitä vähemmäksi käy itsenäinen päätösvalta tulevissa muutoksissa.