Viime vuosina on kohistu, kuinka globalisaatio siirtää ulkomaiseen omistukseen valuneita teknologiayrityksiä Suomesta ja kuinka suomalaisetkin IT-yritykset kasvattavat työpaikkoja vain ulkomailla sijaitsevissa tytäryrityksissään.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhanen ja Heikki Taimio pitävät kohua median aikaansaannoksena ja huomauttavat ulkoistusten jääneen pelättyä vaatimattomammiksi. He vetoavat juuri ilmestyneeseen Etlan selvitykseen, jossa Jyrki Ali-Yrkkö toteaa yritysten siirtäneen toimintojaan ulkomaille vähemmän kuin mitä ehkä yleisesti on luultu.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous&Yhteiskunta -lehdessä globalisaatiokeskustelun osallistuu myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen Raija Volk.
Hänen mukaansa muutamat suuret monipuoliset keskukset ja vahvat yliopistoseudut ovat pystyneet Suomessa hyödyntämään globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.
Hänen mukaansa Oulussa toteutunut hyvä kehityskierre on tietoisten poliittisten päätösten tulos, jonka taustalla on vahvat historialliset juuret ja selvästi myös onnekasta sattumaa.
Keskiviikkona järjestetyssä, Oululle uutta potkua hakeneessa Kalevan taloustoimituksen tietoiskussa Oulunkin kaltaisen vahvan teknologiakeskittymän katsottiin kohdanneen nopean maapalloistumisen asettamat haasteet. Ne on paikalla olleen yleisön mukaan pakko kääntää mahdollisuuksiksi, ettei teknologiakaupunkia vain kohtaisi Karjapohjolan noutoauto.
Oulun lähimenneen menestystä tuonutta 1990-luvun mobiilimurrosta ei enää kukaan odota. Koska valmistavassa elektroniikkateollisuudessa kilpailu Kiinan tuotantokustannuksia vastaan on mahdotonta, menestyksen avain voi löytyä Oulussa kahden vuosikymmenen aikana rakennetusta tuotekehitysosaamisesta. Ratkaisu on siis olemassa: oululaisia tuoteinnovaatiota globaaleille markkinoille. Tärkein kysymys kuuluu vain, miten?
Oululla ei ole enää sen menestykseen nostanutta etumatkaa. Siksi teknologiakaupungin tulevaisuuteen vievään junaan tarvitaan tietoiskun yleisön mukaan nuoria, rohkeita ja ennakkoluulottomia oivaltajia.
Mutta myös Oulu-ilmiön veteraaneille on vielä töitä. Poliitikkoja ja virkamiehiä tarvitaan yhteisen tahdon taakse ja takaajiksi.Tutkimuslaitosten ja oppilaitosten -- ennen muuta yliopiston edustajia tarvitaan edelleen huolehtimaan siitä, että teknologiakaupunki tarjoaa jatkossakin kilpailukykyisen toimintaympäristön huippuyrityksille.