Maahanmuuttaja pääsee parhaiten sisään suomalaiseen elämään ja yhteiskuntaan, kun lähtee rohkeasti mukaan yhteisiin asioihin, sanovat eduskuntaan pyrkivät kuusamolainen Merike Säkkinen (sdp.) ja kajaanilainen Anthony Okuogume (kok.).
Virolaissyntyinen Merike Säkkinen on asunut Suomessa 13 vuotta, Nigeriassa syntynyt Anthony Okuogume 19. Molemmat ovat osallistuneet politiikkaan ennen eduskuntavaaleja muun muassa kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja lautakuntatyössä.
Maahanmuuttaja
heti kielikurssille
Ensimmäinen asia maahanmuuttajan kotouttamisessa on oppia kieli. Virolaiselta se käy helpommin kuin kauempaa tulleelta. Anthony Okuogume puhuu sujuvasti suomea, mutta ajattelee vielä jonkin verran englanniksi.
"Maahanmuuttajan pitää päästä kielikurssille heti kun hän tulee Suomeen", Merike Säkkinen painottaa.
Tarjoilijana työskentelevä Säkkinen pitää nopeaa auttamista tärkeänä. Maahanmuuttajan ei pidä jäädä neljän seinän sisälle, tai oikeammin häntä ei pidä jättää sinne.
Säkkisen mielestä sopeutuminen uuteen maahan on muuttajasta itsestään kiinni. Menemällä mukaan yhteiskuntaan hän näyttää, että on tavallinen kunnon kansalainen. Sellainen hälventää ennakkoluuloja.
Anthony Okuogume tuli Suomeen opiskelemaan. Hän arveli, että kylmässä ja pimeässä ei voi muuta tehdä kuin opiskella. Suomessa ei ollutkaan niin tylsää. Kajaanissa Okuogume suomalais-afrikkalaisine perheineen on asunut reilut viisi vuotta.
Okuogume opettaa Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja valmistelee väitöskirjaa Oulun yliopistoon. Aiheena on tietoteknisten alojen kehittäminen Kainuussa markkinoinnin näkökulmasta.
Työvoimapulaa odotellessa
Merike Säkkinen ottaisi Suomeen lisää maahanmuuttajia työvoimatarpeen vaatiessa. Kun väestö vanhenee ja syntyvyys on romahtanut, on työvoimapula totta pohjoisessakin.
"Nyt, kun työllisyystilanne on mitä on, pitäisi työllistää ensin täällä olevat työttömät. On tietysti työpaikkoja, joihin tarvitaan erikoista koulutusta."
Anthony Okuogume katsoo maahanmuuttoa ja työllisyyttä tutkijan silmin. "Maahanmuuttajat voivat antaa Suomelle paljon, ja jokainen meistä on erilainen. Suomi tarvitsee työvoimaa. Jo nyt Kainuuseen on vaikea saada lääkäreitä, insinöörejä ja muita korkeasti koulutettuja."
Häntä surettaa Kainuun väestökato. Nuoret ja työikäiset muuttavat pois, ja sama koskee maahanmuuttajiakin. Kolmisensataa maahanmuuttajaa on Kainuussa muuttunut maassamuuttajiksi: joutunut lähtemään työn perässä pois.
"Kainuuseen tulevat maahanmuuttajat pitäisi saada jäämään tänne ja perustamaan yrityksiä. Menisi hyvin, jos saisimme kymmenen maahanmuuttajan perustamaa yritystä vuodessa. Minusta matkailualalla olisi mahdollisuuksia."
Okuogumen mielestä Kainuu on mahtava paikka asua, elämä sujuu rauhallisesti, kaikki tuntevat toisensa ja asioita on helppo hoitaa. Mutta nuorten mielestä siellä ei ole mitään heille. Elokuvateatterin rakentamisen jarrutus harmittaa häntä samoin kuin se, että skeittihallin saaminen vei vuosia.
Oma paikka puoluekartalla
Sekä Säkkinen että Okuogume haluavat ajaa maahanmuuttajien asiaa, mutta ei yksin sitä. Yhtä lailla kaikkien asialle he eduskuntaan pyrkivät.
Merike Säkkinen osallistui yhteisten asioitten hoitamiseen jo Virossa neuvostoaikana. Politiikka on kodin perintöä. Sosiaalidemokraattinen puolue on hänen mielestään se, joka puuttuu parhaiten tavallisen kansalaisen ongelmiin.
Anthony Okuogume valitsi kokoomuksen, koska se edustaa hänelle tärkeitä arvoja, yksilöä ja yrittäjyyttä. Hänkin on ollut osallistuva ihminen lapsesta asti ja on perustanut yhdistyksiä tai virvottanut uinahtaneita seuroja.
Okuogume ei usko vaalitilaisuuksiin, vaan henkilökohtaisiin keskusteluihin ihmisten kanssa. "Menen ihmisten luo, ja minulle voi tulla juttelemaan tai soittaa."
Säkkinen kiertää vaalitilaisuuksissa. "Mukava on, että ihmiset tulevat puhumaan. Asiat, joita he nostavat esiin, riippuvat kunkin iästä ja elämäntilanteesta. Lapsiperheitä huolettavat eri asiat kuin eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä."
Reisjärveläistä SDP:n ehdokasta Kardiqué Sakonéa ei tavoitettu haastatteluun.