Pääkirjoitus

Rohkea veroesitys Sitralta – ilmastotavoitteet voivat lisätä työpaikkoja

Verotus tiedetään tehokkaaksi tavaksi muuttaa kulutustottumuksia ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Verotus tiedetään tehokkaaksi tavaksi muuttaa kulutustottumuksia ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Sitra on julkistanut selvityksen, jonka laskelmat osoittavat verotuksen myönteiset keinot ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Sitra on kartoittanut, kuinka tehokas keino verotuksen suuntaaminen voisi olla ilmastokriisin ratkaisemisessa ja talouden ohjaamisessa kestävämpään suuntaan.

Viime viikolla julkaistussa laskelmassa Sitran työryhmä arvioi, että Suomeen voisi tiukoista ilmastotavoitteista huolimatta syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos päästöihin puututtaisiin verouudistuksella.

Mikäli Sitran tulevaisuusmallinnus pitää vaikkapa vain osittain paikkansa, ilmastotavoitteet eivät veisi Suomesta työpaikkoja kuten on peloteltu.

Kestävän kehityksen verouudistukseksi nimetyllä selvityksellä on selkeä viesti tuleville hallituksille: verotusta kannattaa siirtää työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti päästöjen ja luonnonvarojen käytön verotusta.

Ajatus ei ole mitenkään kumouksellinen, mutta uutta on työryhmän tapa perustella veromuutoksen tulokset erilaisin mallinnuksin. Niiden avulla on saatu esille uhat ja mahdollisuudet.

Peruskuvio on selkeä. Työntekijälle jäisi palkasta enemmän käteen kevyemmin puraisevan tuloverotuksen jälkeen. Mutta samalla vastuu kestävämmästä kuluttamisesta ja ympäristön huomioon ottamisesta arjen tasolla siirtyisi kotitalouksille.

Vastuuta tehostaisi, että saastuttavimpia energiamuotoja ja ilmastoa enemmän rasittavia hyödykkeitä verotettaisiin nykyistä rankemmin.

Näin esimerkiksi polttomoottoriautolla ajaminen, lentomatkailu tai lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla kallistuisi tuntuvasti. Kuluttaja voisi keventää taakkaansa siirtymällä ilmaston kannalta edullisempiin liikkumis- ja lämmitystapoihin.

Sitrassa tehty veroesitys on samansuuntainen kuin teollisuusmaiden OECD-järjestön, Euroopan komission ja Maailmanpankin suositukset verotuksen painopisteen muuttamiseksi.

Tutkimustyöryhmää vetäneen kansantaloustieteen tohtori Saara Tammisen mukaan verouudistuksella voidaan saavuttaa noin kymmenen prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on ilmoittanut mitoittavansa ilmastotoimensa 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen. Se edellyttäisi päästöjen patoamista 60 prosentilla vuoden 1990 tasolta runsaassa kymmenessä vuodessa.

Remonttiesityksen julkistus kannatti jättää hallitustunnustelujen aattoon. Verouudistus ilmastotavoitteineen olisi varmasti aiheuttanut railakasta keskustelua osuessaan eduskuntavaalikampanjointiin ja puheenjohtajien vaalitentteihin. Tuloksena olisi saattanut olla koko esityksen repiminen näytösluonteisesti kappaleiksi.

Nyt selvitys toimii harkittuna pohjapaperina, joka tarjoaa avauksia niin kestävään kehitykseen kuin kestävään veropohjaan.

Toivottavasti mietintöön tartutaan. Suomeen tarvitaan verouudistus, joka suunnitellaan toteutettavaksi vastuullisesti useammalla vaalikaudella ja ilman sote-hankkeesta tuttua puoluepukarointia.