Kolumni

Rohkea sa­no­ma­leh­ti tukee lu­ku­tai­toa ja nuorten kasvua

Koululaiset selasivat sanomalehtiä sormenpäät mustina menneen työviikon. Vietettiin sanomalehtiviikkoa, jonka voi arvioida tärkeäksi teemaviikoksi.

erkki.hujanen@kaleva.fi

Koululaiset selasivat sanomalehtiä sormenpäät mustina menneen työviikon. Vietettiin sanomalehtiviikkoa, jonka voi arvioida tärkeäksi teemaviikoksi.

Teemapäiviä, viikkoja ja vieläpä juhlapuheitakin maailmaan mahtuu. Kaiken hyvän ja ylevän tulvasta sanomalehtiviikko on ehdottoman tähdellinen perustellusti. Sanomalehtimiehenä on nyt toki se kuuluisa oma lehmä ojassa, mutta sallittakoon - arvoisat lukijat - että perustellaan väitettä muutamalla faktalla.

Jyväskylän yliopistossa 2006 tehdyn, koululaisten taitoja selvittäneen tutkimuksen mukaan sanomalehden lukeminen tukee lapsen kasvua. Luetun ymmärtämisen taito näkyy arjessa, kun lapsen on ymmärrettävä, tulkittava ja yhdisteltävä erilaisia asioita.

Tutkimuksen mukaan sanomalehteä lukevat nuoret selviytyvät erityisesti lukemisessa, matematiikassa, luonnontieteessä sekä ongelmanratkaisussa. Heille koulu sujuu yleensä mukavasti ja innostuneesti.

Sanomalehtien lukeminen herättää nuorissa myös kiinnostusta elinympäristön tapahtumiin ja kasvattaa heitä näin ollen aktiivisiksi kansalaisiksi. Parhaimmillaan hyviksi ihmisiksi.

Euroopan unioni huolestui äskettäin, että lukutaito ei olekaan itsestäänselvyys Euroopassa. EU-kansalaisten lukutaidon tiedetään heikkenevän koko ajan, ja siksipä EU:n opetusministerit aikovat keskustella aiheesta ensi maanantaina Brysselissä.

Jopa noin 25 prosenttia 15-vuotiaista eurooppalaisista osaa lukea vain sanan sieltä sanan täältä. Suomessa asuvista lukutaitoisia on suurin osa, mutta esimerkiksi Kreikassa ja muissa Etelä-Euroopan maissa lukutaidottomia ihmisiä elää yllättävän paljon. Kreikan yläkoululaisista lähes 30 prosenttia on lähes lukutaidottomia.

Liekö asialla mitään yhteyttä, mutta Etelä-Euroopassa tilataan ja luetaan erittäin vähän sanomalehtiä. Siellä ihmiset seuraavat satelliittikanavien televisioviihdettä.

Kaleva osallistui jälleen Sanomalehtiviikkoon järeästi. Koulut tilasivat ilmaiseksi viikon aikana yhteensä 62 000 lehteä käyttöönsä. Lapset päiväkodeista lukioihin tutkivat lehteä ja tekivät tehtäviä sen sisällöistä, jota muuten mahtuu yhteen lehteen aika paljon: Kaleva julkaisee vuodessa noin 45 000 juttua. Pientä ja suurta. Ja vertailun vuoksi: Television puoli yhdeksän uutisten sisältö tekstiksi kirjoitettuna mahtuu yhdelle Kalevan sivulle.

Sanomalehti tulee myös halvaksi. Kestotilaaja saa ison paketin päiväkohtaista tietoa kotiin tuotuna 0,63 eurolla päivässä. Mitä muuta saa kotiinsa niin edullisesti?

Ja mikä tärkeää, sanomalehti ei ole enää pelkkä paperilehti. Esimerkiksi Kaleva.fi tuottaa ympäri vuorokauden uutissisältöä ja erilaisia palveluja. Kaleva.fi:n sivuilla liikkuu viikossa noin 160 000 ihmistä.

Suomen suurin päivälehti, Helsingin Sanomat valitsi sanomalehtiviikon päätteeksi uudeksi päätoimittajakseen Mikael Pentikäisen. Viiden lapsen 45-vuotias isä toteaa lehden omassa haastattelussa, että sanomalehden pitää olla rohkea.

Lisäksi hän rajaa seuraavilla laatusanoilla laatujournalismia edustavaa sanomalehteä:

"Avoin, nöyrä, kiinnostava, vastuullinen, utelias, arvostettu, innostunut, rakentava, asiansa tunteva, mutta ei ylimielinen, asenteellinen tai lukijaa väheksyvä."

Aika lailla samoja ohjenuoria tavoitellaan muissakin isoissa päivälehdissä. Niin myös Suomen neljänneksi suurimmassa eli täällä Kalevan toimituksessa suhteessa lukijoihin.