Mikko Salmea pyydetään ottamaan pora käteensä. Onhan mies vasta muuttanut omakotitaloon järvenrannalle Jääliin ja varmasti jokunen taulu on vielä asentamatta. Pora viihtyy eläväisen pastorin käsissä porana vain hetken.
"I´m Bond, James Bond", Salmi poseeraa pyytämättä.
Kirkon töistä sekä myös viihde- ja media-alalta tuttu poppipappi, piispan poika, rakastaa ilmiselvästi heittäytymistä.
Voi heittäytyä radiotoimittajaksi, välillä tekemään virsikaraokea tai niinkuin nyt, asumaan perheineen Oulun seudulle. Heittäytyminen vie aina johonkin uuteen, ja siihen Salmi on valmis. Sitä hän odottaa myös kirkolta.
"Kirkon pitää olla niin rohkea, että se uskaltaa mokatakin", hän saarnaa. "Vaikka Helsingin Usko, toivo, rakkaus -kampanjan viesti ei mennyt aivan perille - ironia muuten on tosi vaikea laji kirkon piirissä - ainakin yritettiin jotain ja saatiin keskustelua aikaan!" Kyseinen kampanja oli se, jossa neuvottiin, että "Ole uskis omalla tyylilläsi".
Mikko Salmen puoliso Anna on Oulun kansainvälisessä koulussa opettajana ja Mikko koti-isänä kevään ajan Kerttua, 4, ja Ville-Veikkoa, 1, hoitamassa. Hänellä on viritteillä monia työkuvioita Oulun seudulla. Lisäksi syksyllä on tulossa kirja ja jossakin vaiheessa pukkaa myös uutta levyä.
"Uskomatonta, kuinka paljon aikaa ulos lähteminen vie lasten kanssa", mies päivittelee kesken kaiken ja virnistää: "Olen onneksi tajunnut sen, että jos äiti menee arkena lasten kanssa ravintolaan syömään, sitä saatetaan pitää laiskana, mutta jos isä menee, se on söpöä."
Perheen Jääliin muuttoa vauhditti moni asia. Vähäinen ei ole se seikka, että Helsingin kolmion hinnalla saa pohjoisesta uudehkon omakotitalon. Myös isovanhemmat lähes naapurissa ovat arvokas asia.
"Jollekin voi olla ongelma, että olen piispan poika, mutta minulle, tai isällekään, se ei sitä ole", Mikko hymähtää.
Hän ei tietenkään hyväksy kaksinaismoralismia, jota pohjoisessa papeilta saatetaan vielä odottaa.
"Jos juo alkoholia, täytyy käydä viinakaupassa ostamassa ihan itse pullonsa, eikä laittaa kaveria asialle."
Ei hänestä pidä vetää silti sellaista johtopäätöstä, että hän suhtautuisi pappeuteensa mitenkään kevyesti.
"Pidän itseäni uskovaisena miehenä ihan hard core -meiningillä", hän liikuttuu. "Syntikin pitää uskaltaa sanoa synniksi. Heinimäen Jaakko muuten sanoi hyvin, että synti on sitä, minkä ihminen pohjimmiltaan tietää olevan väärin."
Mikko Salmen kirkko saisi olla aina ovet auki, ja siellä pitäisi puhua kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Kirkon ei tarvitse olla yksiääninen, vaan sinne mahtuu eri tavoin ajattelevia ja erilaisia jumalanpalveluksia haluavia ihmisiä. "Kannatan henkilöseurakuntia ja toivon, että jonkun vuoden kuluttua Oulussa on yksi suuri seurakunta, joka koostuu hyvin erilaisista ryhmistä ja jumalanpalveluksista."
Mikko Salmea harmittaa, että kirkko hyväksyy ja siunaa homoseksuaalisten ihmisten parisuhteet vasta pakon edessä.
"Olisi hienoa, jos kirkko olisi tässä asiassa kulkenut edellä." Silti Salmi ei halua rinnastaa homoseksuaalista parisuhdetta suoraan avioliittoon.
Kun Mikko Salmi vuonna 1987 muutti Turkuun vanhempiensa mukana, hän lupasi itselleen, että palaa vielä Oulun seudulle takaisin. "Jos haluan muuttaa uudelleen täältä pois, se on ainakin oma valinta."
Jäälissä hän on ehtinyt hämmästellä väestön nuorta ikärakennetta ja rauhallisuutta. "En kaipaa Helsingin ruuhkia, kiirettä, yksinäisyyttä, kyynisyyttä, enkä väsyttävää kirkovastaisuutta. Kansainvälisyyttä ja joitakin kulttuurijuttuja voi tullakin ikävä."