"Roh­kea, juureva ja maa­gi­nen" – tors­tai­na Et­no­gaa­las­sa pal­ki­tun ha­nu­ris­ti-sä­vel­tä­jän Johanna Juholan trio esiin­tyy Hau­ki­pu­taal­la

"Jotkut tarvitsemani soinnit on mahdollista saada aikaan vain elektronisesti sämpläämällä. Tällä hetkellä teen musiikkia esimerkiksi raitiovaunujen ääniä käyttäen", Johanna Juhola kertoo.

Etnogaalassa Johanna Juholaa kehuttiin rohkeaksi, ilmaisuvoimaiseksi, juurevaksi ja jopa maagiseksi säveltaiteilijaksi.
Etnogaalassa Johanna Juholaa kehuttiin rohkeaksi, ilmaisuvoimaiseksi, juurevaksi ja jopa maagiseksi säveltaiteilijaksi.
Kuva: Sami Perttila

"Jotkut tarvitsemani soinnit on mahdollista saada aikaan vain elektronisesti sämpläämällä. Tällä hetkellä teen musiikkia esimerkiksi raitiovaunujen ääniä käyttäen", Johanna Juhola kertoo.

Oulun musiikkijuhlien Jazz & Etno -konserttisarjan 2020 aloittaa lauantaina Haukiputaan Teatterikuopan lavalla Johanna Juhola Trio, johon kuuluvat harmonikkoja soittavan Juholan lisäksi kitaristi ja laulaja Roope Aarnio sekä Teemu Korpipää, jonka vastaa äänisuunnittelusta, live-elektroniikasta ja sämpleistä.

Juholaa on kuvailtu muusikkona ja säveltäjänä kurittomaksi innovaattoriksi ja hänen sävellystyyliään muun muassa fantasiatangoksi, jossa yhdistyvät tango nuevo eli uusi argentiinalaisvaikutteinen tango, skandinaavinen kansanmusiikki ja elektroninen musiikki tehokeinoineen.

Torstaina Tavastia-klubilla Helsingissä järjestetyssä Etnogaalassa Juhola palkittiin Vuoden kansainvälistyjänä.

"Vuoden kansainvälistyjä on rohkea, ilmaisuvoimainen, juureva ja jopa maaginen. Lähes 20 vuoden kansainvälisen uransa aikana hän hurmaa uusia yleisöjä eri kokoonpanoilla niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti", palkintoraati perusteli.

Trionsa väreillä leikittelevän visuaalisuuden Juhola kertoo juontuvan lähinnä vain tarpeesta erottautua keikkanäyttämöiden yleensä mustista taustoista.

– Kun musiikki perustuu tarinoille ja fantasialle, on hyvä, jos myös vaatteet auttavat tähän maailmaan eläytymisessä. Vaatteiden rooli on mielestäni tärkeä tunnelman luomisessa.

– Ihannetapauksessa haluaisin lavastaa joka keikan, mikä ei tietenkään ole käytännössä mahdollista. Sen sijaan vaatteita pystymme kontrolloimaan. Ikään kuin lavastamaan itsemme.

Harmonikkamusiikki tarkoittaa tänä päivänä useammin eri genrejen sopuisaa yhdistelyä kuin riitasointuisia 1980-luvun etujoukkoajattelun muistumia.

Taidemusiikin konserteissa Juhola on esittänyt muun muassa Timo Alakotilan konserttoa melodiabassoharmonikalle ja kamariorkesterille sekä Astor Piazzollan kamarimusiikkia.

Moni musiikintekijä Suomessa on Juholan tapaan ponnistanut uralleen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta.

– En ollut paljon tekemisissä osaston pitkäaikaisen johtajan Heikki Laitisen kanssa, mutta osaston avoimella, kokeilemaan rohkaisevalla ilmapiirillä on tietysti ollut suuri vaikutus minuun säveltäjänä ja muusikkona, ennen muuta opettajieni Maria Kalaniemen ja Timo Alakotilan kautta, Juhola kertoo.

– Osaston opiskelijoita on alusta saakka kannustettu löytämään oma juttunsa, persoonallinen tapa tehdä musiikkia, vaikka kansanmusiikin juurillakin on ollut opetuksessa paikkansa. Itse ajauduin opiskelemaan kansanmusiikin osastolle, koska kävin lapsena kavereideni kanssa kansanmusiikkileireillä, joilla sain jo yläasteikäisenä improvisoida ja säveltää. Jälkikäteen ajatellen jazz olisi voinut olla toinen mahdollinen koulutuspolkuvaihtoehto, jonka kautta olisin voinut päästä omalta tuntuvien ilmaisukeinojen pariin.

Musiikin maisteriksi Juhola valmistui 2008. Hänen sivuinstrumenttejaan ovat accordina, claviola, miniflyygeli, harmooni ja piano.

Juhola ei suosi musiikissaan 'luuppeja', tietokoneen toistamia jaksoja, kuten monet muut. Hän sanoo, ettei yleensäkään ajattele musiikkia välineen, vaan sisällön kautta.

– Reaktori-yhtyeeseeni kuuluu myös live-elektroniikan soittaja. Jotkut tarvitsemani soinnit on mahdollista saada aikaan vain elektronisesti sämpläämällä. Tällä hetkellä teen musiikkia esimerkiksi raitiovaunujen ääniä käyttäen. Tällaista musiikkia ei voisikaan esittää ilman teknologiaa. Ajatus on kuitenkin lähtenyt sisällöstä ja pohdinnasta, miten saisin ratikan kiskojen ujelluksen taipumaan melodioiksi.

– Haukiputaalla esiintyvä Johanna Juhola Trio sai alkunsa duona kitaristi Roope Aarnion kanssa. Vähitellen aloin kaivata mukaan entistä enemmän tarinallisuutta, jota Teemu Korpipää nykyään tuottaa esityksiimme elektronisesti. Tarinallisuutta on ollut mukana trion musiikissa koko ajan. Tarinoiden merkitys alkoi korostua tuotannossani, kun pääsin tekemään teatteri-, nykytanssi- ja sirkusmusiikkia. Teemu tukee tätä tarinallisuutta; esimerkiksi Carlos-nimisessä kappaleessa soittamalla Carlos Gardel -sämplejä vanhalta levyltä.

Musiikkijuhlien konserttisarjaJazz & Etno

Johanna Juhola Trio, Haukiputaan Teatterikuoppa 11.1. kello 18.

Sami Linna Quartet, Voimala 1889 (Kasarmintie 1) 29.1.

Aki Rissanen Trio, Vanha Paloasema (Kauppurienkatu 24) 8.4.

Forq (USA), Pohjankartanon juhlasali (Leevi Madetojan katu 1) 23.4.

Kadi Vija Key Project, Vanha Paloasema 6.5.

Lisätiedot: www.omj.fi.

Etnogaalassa 2020 palkitut

Risteys-palkinto: Eva Jacob.

Vuoden artisti: Juurakko.

Vuoden kansainvälistyjä: Johanna Juhola.

Vuoden kansanmusiikkitekijä: Timo Alakotila.

Vuoden tanssintekijä: Timo Saari.

Vuoden tulokas: Vimma.

Vuoden ilmiö: Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA!

Vuoden ilmiö, kunniamaininta: Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala – Hiilidioksidipäästöttömät pyöräkiertueet.