Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pannut tuulemaan toisen virkakautensa loppusuoran lähestyessä. Viimeksi tällä viikolla Obama esitteli ilmastosuunnitelman, jonka toimeenpano saattaa avata tietä maailmanlaajuiseen ilmastosopuun.
Vaikka Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin ilmaston lämpenemistä kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja, se on näihin aikoihin saakka ollut haluton alentamaan omia päästöjään. Nyt ensimmäistä kertaa ilmaistaan valmiutta sitoviin päästörajoituksiin. Siinä mielessä Obaman aikeet merkitsevät toteutuessaan käännettä.
Obaman suunnitelmassa Yhdysvallat leikkaa sähköntuotannon päästöjä 32 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tämä tapahtuu vähentämällä hiilen osuutta energiantuotannossa noin 40 prosentista 27 prosenttiin. Vastaavasti uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan 22 prosentista lähelle 30 prosenttia.
Energiauudistuksen toteuttaminen on kuitenkin vielä pitkässä kuusessa. Todennäköisesti suunnitelma johtaisi satojen toiminnassa olevien hiilivoimaloiden sulkemisiin ja lopettaisi uusien rakentamisen.
Hanke aiheuttaa raivokasta vastarintaa hiiltä tuottavissa ja käyttävissä osavaltioissa. Osavaltioilla tulee olemaan mahdollisuus valita, pyrkiäkö tavoitteeseen hiilivoimaloita uudistamalla vai siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin.
Ei oltaisi Yhdysvalloissa, elleivät suuret yritykset olisi jo palkanneet lukuisia lakimiehiä ja lobbareita toppaamaan suunnitelmaa. Vastustajat ovat muodostaneet laajan rintaman hankkeen kaatamiseksi.
Obaman paikkaa itselleen ensi vuoden presidentinvaaleissa tavoitteleva republikaanileiri on suunnitelmaa vastaan. Republikaanit perustelevat kielteistä kantaansa väittämällä Obaman kaavailemien päästörajoitusten toteuttamisen johtavan energian hinnan nousuun ja työttömyyden kasvuun.
Republikaanien keskuudesta löytyy vielä useita vaikutusvaltaisia poliitikkoja, jotka kiistävät kokonaan ilmaston lämpenemisen. Suunnitelman hyväksyminen ei ole läpihuutojuttu edes Obaman omissa joukoissa, demokraateissa. Demokraateissakin se aiheuttaa närää erityisesti hiilestä riippuvaisissa osavaltioissa.
Sen sijaan tällä hetkellä demokraattien presidenttiehdokaspörssissä ykköspaikkaa pitävä Hillary Clinton on ilmaissut kannattavansa Obaman esittelemiä toimia.
Yhdysvallat ja Kiina ovat ratkaisevassa roolissa, mikäli tämän vuoden lopulla Pariisissa pidettävässä YK:n 21. ilmastokokouksessa halutaan saada aikaan jäsenmaita sitova sopimus ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pientä toivoa antaa se, että kumpikin maa on ilmaissut tahtonsa merkittäviin päästöleikkauksiin.
Ilmastokokousten historia osoittaa itsekeskeisen ajattelun vaikeuttavan aina lopulta ratkaisevien askelten ottamista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Koko ajan lähestytään hetkeä, jolloin jotain on tehtävä, mikäli kehitykseen halutaan vaikuttaa.