Lyhennesanakirja internetissä www.urbaanisanakirja.com
"OMG1 POS. G2G1 BRB", saattaa teini kirjoitella netissä. Otapa tuostakin nyt selvää. Kyseessä on nuorten suosima lyhenne- eli verkkokieli, jota käytetään pääasiassa internetin keskustelupalstoilla, tekstiviesteissä ja sähköposteissa. Vapaasti suomennettuna englannin kielestä muodostetut lyhenteet voisi tulkita seuraavasti: "Voi luoja! Vanhempi tuli kyttäämään. Täytyy mennä! Tulen pian takaisin."
Alun perin ilmeisesti nörttien vitsistä liikkeelle lähtenyt kielen tiivistäminen on levinnyt puhekieleenkin. Välillä lollataan eli nauretaan röhönauruja, todetaan kaverille, että EVO (et vain osaa) tai tullaan paikalle asappina eli niin pian kuin mahdollista.
Jotkut kielentutkijat puhuvat jo omasta kielimuodosta, verkkosuomesta, joka on tullut puhe- ja kirjakielen rinnalle. Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorin Lari Kotilaisen mukaan lyhenteitä käytetään usein fraasinomaisesti.
Lyhennekieltä ei ole tarkoitettu kaikkien ymmärrettäväksi, varsinkaan vanhempien.
"Nuorilla on aina ollut oma kielensä ja omat sanansa. Onhan myös aikuisilla oma työpaikkaslanginsa. Slangilla halutaan erottua, kertoa, että tässä on meidän porukka, ja te ette taida edes tietää, mistä puhutaan", luonnehtii Kotilainen.
Opettajatkin käyttävät nuorten lyhenteitä
Oululaiset Madetojan musiikkilukion ensimmäisen luokan oppilaat Juuso Ketola, Kirsi Kari ja Anni-Eveliina Vesala huomauttavat, että jotkut opettajat ovat alkaneet käyttää nuorten suosimia lyhenteitä. "Ne voivat kuulostaa hieman koomiselta aikuisten suussa."
Lyhenteiden rinnalla esiintyy myös hakkereiden kehittämä leet-kieli, jossa kirjaimia korvataan samannäköisillä numeroilla. Lukiolaisporukan mielestä kyseessä on selkeästi nuorempien juttu.
"Leet-kieltä ei ilmeisesti käytetä kovin laajasti. Chat-keskusteluissa olen törmännyt siihen satunnaisissa fraaseissa", chat-keskusteluja tutkinut Kotilainen kertoo.
Vaikka suurin osa lyhenteistä tulee suoraan englannin kielestä, kyseessä ei ole pelkästään englantilaisten juttu.
"Esimerkiksi EVVK (ei voisi vähempää kiinnostaa) on jäänyt elämään Lapinlahden Lintujen sketsisarjasta. Lisäksi olen havainnut, että LOL-lyhennettä on alettu käyttää verbinä. Se ei ole kovin tavallista, mutta sen äännerakenne on sopiva suomen kieleen."
Lyhenteillä kirjoittelu ja puhuminen on Kotilaisen mukaan luovaa, humoristista kielenkäyttöä. Joskus lyhenteissä on hieman aggressiivisiakin sävyjä, kuten KVG-tokaisussa (katso v-tu googlesta), jonka voi tulkita vitsiksikin.
Alun perin
syynä nopeus
Kirjoittamisen nopeus on voinut olla alun perin syy siirtyä käyttämään lyhenteitä, ainakin reaaliaikaisissa nettikeskusteluissa (chat). Sen sijaan muutenkin nopeassa puheessa lyhenteiden käytön funktio tuskin on nopeus, tuumii Kotilainen.
Vaikka lyhenteiden käyttö on näkyvä ilmiö, Kotilainen ei usko, että puhekieli muuttuisi lyhenteiden sekamelskaksi.
"Jos lyhenteistä tulee sananmuodostuskeino, on ilmiö mielenkiintoinen. Eiköhän sanaston laajalle preerialle muutama lyhenne mahdu. Uusia lyhenteitä tulee jatkuvasti: tuskin kymmenen vuoden päästä enää lollataan."
