Helsinki
Vuonna 2002 musiikkikentällä keskusteltiin kiivaasti piratismista ja cd-levyjen kopiosuojauksesta. Mielipiteet vaihtelevat laidasta toiseen, mutta tosiasia on, että äänitteiden myynti on laskenut edellisvuodesta kymmenen prosentin verran.
Ainakin yksi mies voi olla taloudellisesta tilanteestaan onnellinen. Brittipoppari Robbie Williams solmi EMI:n kanssa kaikkien aikojen toiseksi rahakkaimman levytyssopimuksen, hulppeat 135 miljoonaa euroa. Enemmän massia on annettu vain Michael Jacksonille, joka kiittää luottamuksesta olemalla sotajalalla levy-yhtiötään Sonya vastaan.
Ihan pikkurahoilla eivät liikahda nykyisin myöskään suuren yleisön silmissä aiemmin marginaaliin jääneet räyhärockyhtyeet. Ruotsalainen Hives siirtyi pikkumerkiltä Universalin leipiin 13 miljoonan euron sopimuksella. Perusarvoja kunnioittavan autotallirockin teko osataan toki Suomessakin, ja Flaming Sideburns on jo kiertänyt ulkomailla ja saanut kiittäviä arvioita. Tuorein genren tulokas on turkulainen Sweatmaster, josta Rumban toimittajien (vuoden albumi ja yhtye) lisäksi myös britit ovat innoissaan.
Sweatmasteria pitkään rummuttaneen Räkärodeo-ohjelman lopetusuhka sai aktiiviset rockin kuuntelijat liikkeelle. Pitkän linjan rockvaikuttajan Miettisen toimittaman ohjelman puolesta kerättiin 7 000 nimen adressi, mutta vetoomus ei auttanut: YLEn radiouudistuksen yhteydessä tammikuussa 2003 Radiomafia kuopataan ja Räkärodeon ohella moni muukin ohjelma jää historiaan.
Tv:stä tuttu
Vuoden kotimainen popsensaatio tehtiin alusta loppuun televisiossa. Ohjelmaformaatti Popstars siirrettiin menestyksekkäästi Suomeen, ja tuloksena oli tyttötrio Gimmel. Tuotekehittely onnistui, sillä trion debyyttialbumi kipusi loppuvuodesta listan kärkipaikalle. Gimmelin pitkäsoittoa myytiin kuukaudessa noin 100 000 kappaletta.
Vuoden yllättävin listaykkönen oli kuitenkin kahden edesmenneen taiteilijan yhteistyötä. Vuonna 2001 taivaallisille golfviheriöille siirtynyt Spede ja rääväsuinen papukaija G. Pula-aho eli Leo Jokela (k. 1975) nousivat alkuvuodesta viikkokausiksi listakärkeen tupla-cd:llä Pure nenääs, joka sisältää kaksikon radiosketsejä 1960-luvulta. Tammikuussa 2003 Spede-saaga jatkuu, kun Jaakko Salon Uuno Turhapuro -musiikkia julkaistaan cd:nä.
Vähemmän yllättävä oli Elviksen kokoelma-albumin 30 # 1 Hits menestys. Ansiokkaasti uudelleen masteroidut laulut vetosivat täkäläiseen kuulijakuntaan niin hyvin, että neljännesvuosisadan kuolleena ollut herra Presley sai Suomesta ensimmäisen kultalevynsä.
Levymyynti oli hiljaisempaa Rolling Stonesin Forty Licks -kokoelman kohdalla, vaikka bändi on tulossa kesällä 2003 Suomeen. Bruce Springsteenin tulevan stadionkeikan liput revittiin niin nopeasti käsistä, että Olympiastadionille järjestettiin toinen konsertti. Miehen albumi The Rising liikkui sekin kultalevyn verran.
Ahkerat pop-Liisat
Vuoden 2002 ahkerimman ulkomaisen rokkarin arvonimi menee Dave Grohlille. Ensin mies kävi hakkaamassa rumpuja Queens Of The Stone Agen ylistetyllä albumilla Songs For The Deaf, ja palasi sitten päätyöhönsä Foo Fightersiin laulamaan, soittamaan kitaraa ja tekemään uuden albumin biisit. Kolmiyhteyden täydensi Grohlin entisen yhtyeen Nirvanan ensimmäinen kokoelmajulkaisu.
Kotimaassa potin korjasi komeasti Timo Rautiainen, joka Trio Niskalaukauksineen kuittasi neljä kulta- ja kaksi platinalevyä. Rautiainen ehti myös kasata Tiernapojat-projektin, jonka riveissä laulavat Rautiaisen lisäksi Ismo Alanko, Apulannan Toni Wirtanen ja YUP:n Jarkko Martikainen.
Tehosekoitin vaihtoi kielen englantiin ja osoitti erinomaisuuttaan nimellä Screamin' Stukas. SS:n tallitoveri Apulanta teki ihan omalla nimellään englanninkielisen levyn ja julkaisi siinä sivussa tuttuun tapaan listaykköseksi menneen Hiekka-albumin, dvd:n ja tuplakokoelman. Kaiken lisäksi yhtyeen rumpali Sipe Santapukki julkaisi oman soolonsa.
Markkinoille tuli ennätysmäärä suomalaista rockaiheista kirjallisuutta. Rokatessa roiskuu kokosi muusikoiden sattumuksia ja hölmöilyjä yksiin kansiin, Poppologia panosti triviatietoon ja Rauta-aika kertasi kotimaisen metallin historiaa vuosilta 1988-2001. Oman kirjansa saivat muun muassa HIM, Honey B. & T-Bones, Juice, Nylon Beat, Hurriganes ja ainakin elämäntavoiltaan hyvin rock Topi Sorsakoski.
Ison rahan Antti
Suomalaisen hiphopin soolokentälle saatiin vihdoin naisenergiaa, kun Mariska julkaisi debyyttinsä Toisin sanoen. Alkuvuodesta esikoisensa toi markkinoille Ezkimo, ja hoppariveteraaneista Fintelligens oli elämänsä kunnossa. Kwanin musiikki ei mahtunut alun perinkään yhteen karsinaan, ja kakkosalbumi The Die Is Cast venytti rajoja erittäin onnistuneesti - jopa niin onnistuneesti, että Tarja Halonen katsoi asiakseen kutsua Marikon ja Tidjanin itsenäisyyspäivän perinteisiin bileisiinsä. Juhlassa nähtiin myös The Crash -yhtyeen Teemu Brunila, eli kyllä suomalaisen nykypopin korkea laatu on oivallettu Mäntyniemessäkin.
Jokohan vuonna 2003 kotimaisen röllipeikkoheavyn sanansaattaja Lordi pääsisi tanssaamaan Linnan parketille koko maskissaan?
Suomi-kuvaa maailmalla loi myös ohjaaja Antti Jokinen, joka on väsännyt videoita Eminemin ja Will Smithin kaltaisille tähdille. Seuraavaksi on vuorossa supertähti Shania Twain. Eminemin oma ura jatkuu uskomattomana. Albumi The Eminem Show oli suurmenestys, ja MTV Music Awardsissa hän pokkasi pystejä suunnilleen joka toinen sekunti. Kaiken lisäksi valkonaamaräppärin elokuvadebyytti 8 Milea on kehuttu joka puolella.
Vuoden näkymätön kuuma nimi oli kuitenkin amerikkalainen tuottajaduo The Neptunes, jonka kädenjälki on vuosikaudet kuulunut mm.Britney Spearsin, J-Lon, Limp Bizkitin ja tänä vuonna mm. Snoop Doggin, Ja Rulen ja Jay-Z:n kaltaisten hiphoptähtien levyillä. Melkeinpä ainoa merkittävä poikkeus on hiphop-kuningatar Missy Elliott, jonka uskollinen Timbaland on niin kelpo tuottaja, ettei Missyn tarvitse vieraisiin vilkuilla.