Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saa yhdysvaltalainen lauluntekijä, muusikko ja runoilija Bob Dylan. Ruotsin Akatemia perustelee Dylanin luoneen uutta runollista ilmaisua amerikkalaiseen lauluperinteeseen.
75-vuotiasta Dylania pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä lauluntekijöistä. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa Blowin’ in the Wind, Like a Rolling Stone, The Times They Are A-Changin' ja Knockin’ on Heaven’s Door.
Varsinkin uransa alkuvaiheessa Dylan otti aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Minnesotan Duluthissa vuonna 1941 syntynyt Dylan muutti New Yorkiin 1960-luvun taitteessa. Akustisella kitaralla ja huuliharpulla aseistautuneesta laulajasta tuli nopeasti kansalaisoikeustaistelija, joka vastusti sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, sotaa ja rasismia.
Dylan julkaisi ensimmäisen albuminsa Bob Dylan vuonna 1962 ja ensimmäisen runokokoelmansa Tarantulan vuonna 1971. Se on tyyliltään kokeellista tajunnanvirtaa, jota on verrattu muun muassa Jack Kerouacin ja William S. Burroughsin tuotantoon.
Dylan konsertoi Suomessa viimeksi vuonna 2014 Pori Jazz -festivaalin pääesiintyjänä. Dylanin omaelämänkerrallisen Muistelmat-teoksen on julkaissut Suomessa WSOY.
Hän on jo aiemminkin voittanut useita palkintoja, muun muassa 11 Grammya, yhden Oscarin ja yhden Golden Globe -palkinnon. Vuonna 2000 Ruotsin kuningas myönsi hänelle Polar-musiikkipalkinnon.
Dylanin oikea nimi on Robert Allen Zimmerman. Hän on vuosia ollut mukana ehdokaslistoilla kirjallisuuden Nobelin saajaksi. Palkinto luovutetaan Dylanille Tukholman konserttitalossa 10. joulukuuta.
Viime vuonna kirjallisuuden Nobel-palkinnon sai valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitsh. Muiden Nobeleiden lailla palkinto on kahdeksan miljoonaa kruunua eli noin 830 000 euroa.
Paleface iloitsee rocklyyrikon Nobel-palkinnosta
Ihan huikea juttu, iloitsee rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen Bob Dylanin palkitsemista kirjallisuuden Nobelilla. Hänen mielestään valinta on yllättävä muttei kohtuuton.
- Laululyriikka on osa kirjallisuutta, ja harva elossa oleva kirjailijakaan on vaikuttanut niin laajasti ja pitkään kuin Dylan. Formaatti vain ei ole perinteinen kirjallisuuden formaatti, vaan musiikki on näkymätöntä. On hulppeeta, että hän sai sen tunnustuksen, Paleface sanoi STT:lle.
Palefacen mielestä merkittävää on muistaa esimerkiksi se, että Dylan seisoi Martin Luther Kingin vieressä Lincoln Memorialilla.
- Hänhän oli vähän pikkuvanha tyyppi jo 1960-luvun alussa. Hän oli alle kaksikymppisenä siellä kansalaisoikeustaistelun ytimessä.
Dylan vaikutti syvästi esimerkiksi Beatlesiin.
- McCartney ja Lennon ovat molemmat sanoneet, että Dylan opetti heidät kirjoittamaan lyriikkaa. Hän on vaikuttanut myös suomalaiseen rockiin. Dave Lindholm, Juice, Hector, kaikki suomalaisen rockin jättiläiset ovat Dylanin oppipoikia tai apostoleita ja sitä kautta se kuuluu myös mun tekemisissä. Se vaikutus on kiistaton.
Paleface on tehnyt hiljattain ilmestyneelle Dylan suomeksi -levylle kiitellyn version Masters of War -kappaleesta nimellä Kuoleman kauppiaat.
- Se on vavahduttava 50 vuotta sitten kirjoitettu teksti asekaupasta. Se on entistä merkityksellisempi nyt, 50 vuotta myöhemmin.
Paleface kertoo soittavansa illalla keikalla Dylania palkinnon kunniaksi.
Hänen mielestään voi ajatella, että populaarikulttuurin kautta Dylanin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on samaa luokkaa kuin suurimpien kirjailijoiden tai ehkä jopa suurempi.
- Minulla oli Tampereen yliopistolla proffa, joka sanoi että Dylan voittaa vielä kirjallisuuden Nobelin. Sille vähän naureskeltiin 1990-luvulla, mutta nyt se sai viimeisen naurun.
Dylanin ympärille muodostui kultti tulkitsemaan hänen runojaan jo 1960-luvulla.
- Dylan on itse sanonut, ettei sieltä välttämättä niin syvällistä aina löydy. Jos se maistuu hyvältä suussa ja jos se kuulostaa hyvältä, hän käyttää sen, eikä siellä välttämättä ole sellaisia syvällisiä metatasoja, mitä jotkut tulkitsevat hänen teksteissään olevan. Totta kai siellä on symboliikkaa ja muuta.
Palefacen mukaan Dylan on vaikuttanut suunnattomasti koko folk-liikkeeseen.
- Folk oli hiphopia ja punkia ennen hiphopia ja punkia. Hän on tehnyt hyvin merkittäviä poliittisia ja yhteiskunnallisia kappaleita, mutta sitten taas paljon myös hengellistä musiikkia ja jopa yhden joululevynkin. Viimeisimmällä levyllään hän laulaa coverina Frank Sinatraa. Hän on aina ollut oman tiensä kulkija, joka tekee mitä itse lystää.