Oulu Pop History 2012 Radisson Blu -hotellissa 28.1. alkaen kello 20 alkaen. Mysticin ohella musisoivat Atomic Dog, Bye Bye Brothers, Connection, Far Arden, Stinkfoot, Stonehenge, Taugs, Vienna sekä Watt71.
Äänentoistolaitteiden matala hurina varisee Limingan nuorisoseuran talolla vanhan siiven ikivanhoille puuseinille. Kosketinsoittaja-laulaja Jukka Tenhunen tapailee koskettimistaan The Beatlesin, Deep Purplen ja Uriah Heepin klassikkokappaleiden teemoja.
Haapajärven kirkonkylässä syksyllä 1969 perustettu Mystic treenaa Limingassa tammikuisena lauantaina yhtä miestä vaille alkuperäisessä kokoonpanossaan.
"Kyllä me tässäkin talossa ehdimme keikan soittaa", armeijapalveluksen jälkeen syksyllä 1969 yhtyeen kosketinsoittajan pestin vastaan ottanut Keijo Ilmonen sanoo.
Rockyhtyeen oli vielä 1970-luvun alussa turha hamuta keikkoja maalaispaikkakunnilta yksin populaarimusiikkiin perustuvalla ohjelmistolla.
"Ohjelmistostamme löytyi siihen aikaan jopa -jenkka", Nokia Siemens Networksilla nykyisin työskentelevä yhtyeen basisti Seppo Vesterinen muistelee.
Hän kertoo, että jos yhtye halusi musisoida toistamiseen samalla lavalla, se ei saanut provosoida tanssijärjestäjiä musiikillisesti liian yksitotisella setillä tai muutenkaan sellaisilla vaatimuksilla, jotka ovat nykypäivän keikkaileville artisteille itsestäänselvyyksiä
"Soittamiseen oli hullu into, vaikka keikkapalkkio saattoi hurahtaa jo yhteen grillkierrokseen", Ilmonen sanoo.
Rock oli 1960-luvulla kotikutoista. "Kun vedin varhaisen haapajärvisen rautalankayhtye Kinsmenin kanssa aivan ensimmäisiä treenejä 1960-luvun alussa, olivat yhtyeen rumpalin rummut väännetty kovalevystä, ja rumpukalvon virkaa toimitti kovalevyyn liisterillä liimattu voipaperi", Ilmonen kertoo.
Uusi populaarikulttuuri tavoitti Haapajärven kaltaiset pienet maaseutupitäjät radion sekä Suosikin kaltaisten nuorisokulttuuria ruotivien lehtien välityksellä.
"Ajatus oman bändin perustamisesta kolahti minulle ja muille myöhemmin Mysticissä soittaneille kavereilleni viimeistään siinä vaiheessa, kun löysimme Tekniikan Maailma -lehdestä kitaranrakennusohjeet", Vesterinen sanoo.
Uutta musiikkia kuunneltiin aluksi radiosta, myöhemmin erillisellä kasettimankalla radiosta nauhoitetuilta c-kaseteilta, ja lopulta Haapajärven ensimmäiset stereot omistavien Heikkilän veljesten, Jussin ja Joukon, vinyylilevyiltä.
"Black Sabbathin, Deep Purplen ja Uriah Heepin kaltaisten yhtyeiden jykevä yhteissointi, jossa basso, kitara ja koskettimet soittivat kaikki jykevästi yhteen yhtä ja samaa riffiä, kuulosti siihen aikaan uudelta ja uskomattomalta", sanoo Vesterinen.
Mysticin omat kappaleet olivat kantaa ottavaa progressiivista rockia.
"Oma suomenkielinen rock, jota edustivat ainakin Maailman tila -niminen slovari sekä kappaleet Vampyyrien valtakunta sekä Karma, antoi meille uskoa siihen, että voisimme tehdä musiikkia jopa ammatiksemme", kitaristi Ari Tenhunen sanoo.
Yhtään levyä Mystic ei ehtinyt kuitenkaan äänittää. Vesterinen kertoo, että yhtye oli kuuluisuuden nurkassa kiiinni kesällä 1973, jolloin silloinen Yleisradion TV2:n musiikkitoimituksen tuottaja Matti Heinivaho oli seuraamassa yhtyeen Pyhäsalmen suurlavan keikkaa.
Keikka jäi kuitenkin Pohjois-Suomen konserttipaikkoja aina Kuusamon Käylän Korpihovia ja Suomussalmen Ylinäljängän seuraintaloa myöten kalunneen kokoonpanon aktiiviaikojen viimeiseksi. Ajatus ammattimaisista äänityksistä hautautui ajan hiekkaan.
"Vanhat bändinauhoituksetkin ovat huonotasoisia c-kasettinauhoitteita, minkä takia emme ole voineet oikein treenata vanhoja biisejä", Vesterinen pahoittelee.