Muita erheitä:
The Beatles on maailman
paras rockyhtye.
Eipä taida olla. Pikemminkin se oli taitava pop-yhtye, poikabändi ja loppuaikoinaan sisäavaruuden kabaree-ryhmä.
Bruce Springsteen on
työläisrokkari.
Farkut ja ruutupaidat eivät enää hämää. Suomeen saapuva Jerseyn mies on perinneautomaatti ja kartanonherra, joka osaa herkistellä avoimen valtatien romantiikalla ja simuloida vihaista kansanmiestä.
Iggy Pop on elukka.
Opettajan poika James Osterberg on jo 40 vuotta hämännyt rokkikansaa esittämällä petoa. Punkin kummisetä oli nuoresta saakka lukutoukka
ja älykkö, joka tiesi kuinka show pannaan pystyyn.
Neil Young on reppana.
Kohta hän saapuu Suomeen ja esittää höpsöä Kanadan-setää. Sisäpiiri on kertonut täydellisyydentavoittelijasta, jonka stalinistinen johtamistapa on ajanut yhteistyökumppanit
hulluuden partaalle.
Rockhistoriaa ei niinkään ajatella kuin ihastellaan. Siksi siinä sattuu karkeita virheitä. Yksi niistä on ajatus, että muuan Morrison olisi ollut merkittävä runoilija.
James Douglas Morrison (1943--71) kirjoitti ulos "modernia mytologiaa" kuin shamaani vuodattaen "ekstaasia ja tuskaa" meidän jälkeenjääneiden henkistymisen eväiksi. Tai jotain. Näin ainakin taannoin julkaistun Morrison-runokokoelman kustantaja väittää. Monet ovat yrittäneet irrottaa The Doorsin laululyriikat rockista ja liimata ne kirjallisuushistoriaan.
Morrisonin kirjalliseen ruokavalioon kuuluivat beatit ja Jack Kerouac, tajunnan ovia availleet William Blake ja Aldous Huxley sekä romantiikan taikajuomapataan pudotettu Arthur Rimbaud. Hyvät esikuvat eivät ole oikotie sanataiteen huipulle.
Morrison oli oman aikansa virtauksissa täysillä elänyt nuori sekava ihminen, joka fanitti myös ranskalaisia uuden aallon ohjaajia ja filosofiklassikkoja. Hän pyysi teininä isältään, sotilaalta, lahjaksi Nietzschen koottuja teoksia. Tyypillinen lukio- laisälypää.
Morrison eroaa kaltaisistaan siinä, että hän kykeni rokkitähtenä venyttämään teini-ikää 27-vuotiaaksi saakka. Rockissa on kyse keskeytetystä kehityksestä ja ylimitoitetusta omanarvontunnosta.
Jim Morrison oli vakuuttava esiintyjä ja rock-laulaja - ja tavallista parempi rock-lyyrikko. Merkittävää runoilijaa hänestä ei saa leivottua valehtelemallakaan.
Rock-mytologia tuottaa erikoisia käsityksiä esiintyjistä ja bändeistä. Tanssittajista tehdään taiteilijoita, narrit julistetaan kuninkaiksi ja diktaattorit leimataan uhreiksi.
Classic Albums. The Doors (2008). The Doors & Ben Fong-Torres: The Doors (Like 2008).