Kaleva seuraa oululaisrobottien Ilmarisen ja Maahisen kisamatkaa Sveitsiin 13.-18. elokuuta.
Oulu Yliopiston laboratorion lattialla on kaksi erikoista laitetta. Ilmarinen ja Maahinen muistuttavat ehkä kauko-ohjattavia leluja, mutta ne sisältävät viimeistä huutoa olevaa anturitekniikkaa, tietokoneita ja ohjelmistoa.
Helikopteri ja maastoauto osaavat nimittäin kulkea, ainakin osittain, ilman ihmisen ohjaustakin: Ilmarinen ja Maahinen ovat robotteja.
"Maahinen osaa väistää tiellä olevia esteitä, ja konenäön avulla se analysoi ympäristöä eli osaa löytää kulkukelpoista maastoa", robottihankkeesta vastaava Antti Tikanmäki kertoo.
Konesilmillään Maahinen löytää kohteensa, ja gps:n ja asentoantureiden avulla robotti voi suunnistaa haluttua reittiä pitkin. Kaiken tämän se tekee siis ilman ihmisen ohjausta.
Robotit toimivat
yhdessä
Maahisen robottipari on kenties vielä mielenkiintoisempi. Parisensataa ohjattavaa lennokkia aiemmin rakentanut Sauli Särkkä ohjaa Ilmarista vielä kaukosäätimellä, mutta laite on jotain aivan muuta kuin hänen aikaisempansa. "Jatkossa Ilmarinen automatisoituu", Särkkä sanoo.
Ilmarisella on - kuten Maahisellakin - konenäkö, jonka avulla se löytää etsimänsä. Laserin ja ilmanpaineen avulla neliroottorinen kopteri tunnistaa lentokorkeutensa ja Wlanin avulla se pitää yhteyttä ihmisiin.
"Ilmayksikkö (Ilmarinen) tutkii maastoa edeltä, ja maayksikkö (Maahinen) menee perässä", Antti Tikanmäki sanoo.
Antti Tikanmäki, Sauli Särkkä, Matti Tikanmäki ja muu ryhmä lähtevät elokuussa Sveitsiin kansainväliseen C-Elrob 2007 -kilpailuun, jossa robottien etsintätaidot punnitaan.
Ilmarinen ja Maahinen etsivät sekä kaupunkiympäristöstä että maastosta oransseja kylttejä kilpaa muiden robottien kanssa. Mukana on 13 muun tutkijaryhmän robotteja. "Kunnianhimoisesti ainakin lähdemme kilpailuun", Matti Tikanmäki paljastaa. Ryhmä aikoo nimittäin osallistua kilpailun jokaiseen sarjaan.
Oikeita töitä
on luvassa
C-Elrob-kilpailu on tarkoitettu siviiliroboteille. Viime vuonna kilpailuun osallistui vain armeijakäyttöön kehitettyjä robotteja.
"Kilpailu on tietysti vain kilpailua, mutta periaatteena on saada aikaiseksi luonnollisessa ympäristössä toimivia laitteita", Antti Tikanmäki muistuttaa.
Eli roboteista ei tule kilpailevia leluja. Niille on käyttöä pelastus- ja etsintätehtävissä ihmisen apuna. "Ne pääsevät paikkoihin, joissa ihminen ei pysty liikkumaan", Sauli Särkkä kertoo.
Tiheässä ja pienessä metsässä etsintään sopisi helikopterin mallinen robotti, kuten Ilmarinen, mutta avoimilla alueilla robotti voisi Särkän mukaan olla siivekäs.
Tutkijat ovat myöskin miettineet robottiensa toimintaa katastrofialueilla.
"Robotit voisivat työskennellä esimerkiksi ratapiha-alueella onnettomuuden jälkeen, ennen kuin paikalle lähetetään ihmisiä", Matti Tikanmäki arvioi.
Britannian poliisilla on jo koekäytössä "lentävä silmä" eli lennokki, joka kuvaa esimerkiksi mielenosoittajia ilmasta käsin.
Robottietsijän etuna on lisäksi hinta. Oulun yliopiston tutkijaryhmä laskee, että yksi robottikopteri maksaa karkeasti arvioiden prosentin oikean kopterin hinnasta. Ennen kuin robotit kestävät kovaa käyttöä, tutkijoilla on vielä pitkiä iltoja tiedossa.
Ilmarista ei voi vielä päästää sateeseen, mutta tavoitteena on, että robotit kulkisivat säässä kuin säässä. Onnettomuudethan ja katoamiset sattuvat usein juuri huonossa säässä.