Vasikat loikkivat vauhkoina päästessään moderniin navettaan ja lehmät nuuskivat tyynen uteliaina uutta ympäristöään. Uteliain taisi olla Lapin lehmä Ruska, joka äkkäsi ensimmäisenä pyörivän mukavuushärvelin, karjaharjan.
Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön robottinavettaa ei päällepäin navetaksi tuntisikaan, sillä se muistuttaa lähinnä teollisuuslaitosta korkeine, yli 20 metrisine rehusiiloineen. Maanantaina lehmille koitti auvoisa vapaus, kun ne siirrettiin automatisoituun navettaan, jossa saa liikkua vapaasti, ja uloskin pääsee, milloin haluaa.
Tilaa on hulppeat 2 000 neliötä, jossa 60 lypsylehmän ja 60 lehmävasikan kelpaa käyskennellä. Välillä ne voivat hakea purtavaa navetan keskivaiheilla sijaitsevasta "kioskista". Se annostelee ruokaa lehmän kaulapannassa olevan tunnistimen avulla kunkin lehmän yksilöllisen tarpeen mukaan. Tuorerehua ne saavat syödä niin paljon kuin jaksavat.
"Nämä lehmät siirrettiin tänne pitkälle automatisoituun navettaan yli 50 vuotta sitten rakennetusta navetasta. Täällä on automatisoitu kaikki, mikä voidaan. Ihmiselle jää lähinnä aivotyö ja eläimen hyvinvoinnin seuraaminen", selvittää Oulun seudun ammattiopiston yksikönjohtaja Alpo Kaisto.
Navetan hienouksiin kuuluvat tietokoneohjattu ruokinta, jossa jokaiselle eläimelle tulee oman dieetin mukainen ravinto, automaattinen lämpötilan ja valoisuuden säätö, automaattinen lannanpoisto sekä automaattinen lypsy.
"Nyt karjanhoitajilla jää enemmän aikaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Kun hyvinvointi on huipussaan, eläin on terveempi ja tuottaa hyvin laadukasta maitoa"; Kaisto perustelee.
Vapaasti liikkuessaan lehmät voivat itse muodostaa oman sosiaalisen järjestyksensä. Lisäksi aktiivisesta liikehdinnästä voi päätellä, että kiima alkaa lähestyä, jolloin keinosiemennys voidaan ajoittaa sopivasti. Jos lehmä ei käy syömässä, osataan epäillä vaikkapa vatsan toiminnan häiriöitä.
"Vaikka tämä on tekninen ympäristö, eettinenkin puoli on korkealla. Se toinen puoli on tiukka taloudellinen pohja. Suomessa rakennetaan kovalla vauhdilla tällaisia navetoita. Maataloudessa pitää kasvattaa tehokkuutta, jotta pystymme toimimaan kilpailukykyisesti. Meillähän ei ole luonnonolosuhteista tulevia etuja."
Muhoksen opetusnavetassa on tällä hetkellä alan pisimmälle viety rehuautomatiikkaa, jota ei ole vielä muualla käytössä.
"Kun on oppilaitoksesta kyse, opetetaan tietysti mahdollisimman modernia osaamista. Se takaa, että suomalaisen maatalouden kilpailukyky jatkossakin on hyvä."
Yksi pieni miinus navettahienoudessa toki on: siellä tuskin nähdään karjan perinteistä kevätkirmaa, sillä lehmät pääsevät ulos läpi vuoden.