Kauko-ohjattavat tai itseohjautuvat robottilennokit eli dronet ovat 2010-luvun kuumimpia teknologiatrendejä, jonka pulkkaan ovat hypänneet sekä harrastajat että yritykset. Itseohjautuvat lennokit voivat tulevaisuudessa kuljettaa paketteja myös Suomessa.
Tästä saadaan esimakua ensi viikolla, kun Matkahuolto ja K-ryhmä testaavat pakettien kuljettamista K-markettien noutopisteisiin Vantaalla. Tulevaisuudessa suomalainenkin voi ehkä tilata pakettinsa lennokin kuljettamana suoraan kotipihalleen, visioi Matkahuolto.
Lennokit ovat yhtiön mukaan paitsi nopeita ja käteviä, myös ympäristöystävällisiä.
– Jakeluliikenne tänä päivänä on paljolti pakettiautoliikennettä, jonka päästöt ovat merkittäviä. Tämä näyttää siitäkin näkökulmasta hyvin houkuttelevalta vaihtoehdolta, kertoo Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola.
Lennokkien ympäristöystävällisyyttä on tutkittu tiedelehti Naturessa alkuvuodesta 2018 julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan kevyitä paketteja kuljettavien lennokkien hiilijalanjälki on pienempi kuin jopa sähkökäyttöisen pakettiauton.
Tuuli, sade ja pakkanen haasteena
Teknologiaan uskovien visioissa lennokit kuljettavat paketteja suorinta tietä paikkoihin, joihin pakettiauton täytyy kulkea paljon pidempi reitti.
Avoimena kysymyksenä on kuitenkin lennokkien sopiminen Suomen sääolosuhteisiin. Dronen lentoa voi häiritä kova tuuli, rankkasade ja pakkanen, joka nopeuttaa laitteen akun tyhjenemistä.
– Toki sää tuottaa omat haasteensa, mutta kyllä Suomessakin nähdään, että droneilla on tosi iso merkitys jatkossa. Meillä on tuhansia järviä ja paikkoja, joihin droneilla voitaisiin toimittaa tavaraa huomattavasti nopeammin kuin pakettiautolla, joka joutuu kiertämään järvet ja odottamaan lossia, kertoo Matkahuollon pilottihankkeen toteuttaneen Robots Expert Finlandin toimitusjohtaja Tero Vuorenmaa.
Lennokki valvoo maastopaloja
Robottilennokkeja käytetään jo nykyään Suomessa yleisesti esimerkiksi pelastustoiminnassa. Liihottavista kameroista oli hyötyä viime kesän maastopalojen hallinnassa. Pelastustoiminnan lennokkitoiminnan pioneereja on Lappeenrannan ja Imatran vapaaehtoisten palokuntien (VPK) EKRPAS-hanke, jonka lennokit osallistuivat noin 40 tehtävään Lappeenrannan alueella Etelä-Karjalassa.
– Erittäin suuri hyöty niistä on kun tutkitaan, miten laaja paloalue on, onko rakennuksia lähellä ja mihin suuntaan palo mahdollisesti leviää, projektipäällikkö Tero Forsman sanoo.
Robottilennokeilla voidaan Forsmanin mukaan myös etsiä sammuttajille sopivalla etäisyydellä olevia lisäveden lähteitä, kuten järviä ja ojia.
Laitteet ovat avuksi myös rakennuspaloissa, erityisesti jos ne varustetaan lämpökameralla.
– Tulipalotilanteessa isoissa kiinteistössä lämpökameralla saadaan paljon hyödyllistä ja joskus ratkaisevaa lisätietoa palotilanteesta. Sillä voi nähdä, mihin palo on levinnyt ja mihin ei, arvioi Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen.
Teknologian edistyessä dronet voivat Hassisen mukaan ryhtyä myös vesipelastajiksi tuomalla kelluntavälineen veden varassa olevalle ihmiselle.
– Kun dronet ovat suorituskykyisempiä, en pidä sitä ihan fiktiona, että drone voisi hakea veden varassa olevan potilaan sieltä pois, tutkija arvelee.