Ro­bot­ti­bus­si näyt­tää, kuinka lii­ken­ne pian muuttuu

Autot ajavat itsekseen ehkä 15–50 vuoden päästä, mutta jo nyt Suomi haluaa osansa robottiliikenteen kehittämisestä. Ajoneuvoteknologian uusimmilla sovelluksilla vähennetään liikenteen aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle ja ihmiselle.

Tutkijat Riku Huhta (vas.) ja Saila Kinni ovat matkustaneet mukana, kun robottibussi on kyydinnyt ihmisiä TTY:n kampusalueella. Taipale Telematicsin Antti Torpoa ja Heikki Karintausta kiinnostaa, kuinka hyvin yrityksen bussiin toimittama ajotavan seurantalaitteisto toimii. Saila Kinni vaihtaa linjurin käsiohjaukseen, kun edessä on ohitus. Yksi robobussi maksaa vielä noin 200000 euroa eli nykyisen dieselkäyttöisen linja-auton verran.
Tutkijat Riku Huhta (vas.) ja Saila Kinni ovat matkustaneet mukana, kun robottibussi on kyydinnyt ihmisiä TTY:n kampusalueella. Taipale Telematicsin Antti Torpoa ja Heikki Karintausta kiinnostaa, kuinka hyvin yrityksen bussiin toimittama ajotavan seurantalaitteisto toimii.
Tutkijat Riku Huhta (vas.) ja Saila Kinni ovat matkustaneet mukana, kun robottibussi on kyydinnyt ihmisiä TTY:n kampusalueella. Taipale Telematicsin Antti Torpoa ja Heikki Karintausta kiinnostaa, kuinka hyvin yrityksen bussiin toimittama ajotavan seurantalaitteisto toimii.
Kuva: Kari Pitkänen

Ei se ole kovin kaunis, nopea eikä mukavakaan. Suuria väkimääriä sillä ei siirrellä, sillä kyytiin mahtuu kohtuudella kymmenkunta ihmistä.

Ajaa se sentään osaa (melkein) itsekseen, onhan se robottibussi.

Tampereen Hervannassa on viime syksyn aikana ihmetelty ja ihasteltu reitillään väsymättä liikkuvaa automaattista pienoislinja-autoa.

Robottibusseilla ajettiin aikaisemmin Helsingissä ja Espoossa, ja testit jatkuvat talvitauon jälkeen ensi keväänä.

Syksyllä ennen lumen tuloa kahdella Ligier-robottibussilla ajettiin 600 metrin mittaista, auton muistiin ennalta ohjelmoitua reittiä Tampereen teknillisen yliopiston ja Hervantakeskuksen välillä.

Osin kevyen liikenteen väylää käyttävän bussin nopeus on vain 12 kilometriä tunnissa.
Anturit tunnistavat liian lähelle tulevat jalankulkijat, pyöräilijät ja muut ajoneuvot ja pysäyttävät bussin turvallisen välimatkan päähän.

– Auto kyllä kiinnostaa, kysymyksiä ja ehdotuksia käyttäjiltä tulee paljon, kertoo bussissa mukana kulkeva ja sen ohjaukseen tarpeen tullen puuttuva projektitutkija Saila Kinni.

– Parhaimmillaan tämä työ on operaattorille silloin, kun tuntuu vähän tylsältä ja kaikki toimii niin kuin on suunniteltu.

Käsiohjaukseen siirrytään, kun ohitettavana on vaikkapa reitille yllättäen pysäköity auto. Äkkinäisiä tilanteita robobussi ei vielä kykene selvittämään omin avuin.

– Jatkossa itseohjautuvilla linja-autoilla olisi käyttöä esimerkiksi messutapahtumissa, eri terminaalien liikenteen hoitamisessa ja syöttöliikenteessä, hankkeeseen tutkimusapulaisena osallistuva Riku Huhta TTY:stä näkee.

Saila Kinni vaihtaa linjurin käsiohjaukseen, kun edessä on ohitus. Yksi robobussi maksaa vielä noin 200000 euroa eli nykyisen dieselkäyttöisen linja-auton verran.
Saila Kinni vaihtaa linjurin käsiohjaukseen, kun edessä on ohitus. Yksi robobussi maksaa vielä noin 200000 euroa eli nykyisen dieselkäyttöisen linja-auton verran.
Kuva: Kari Pitkänen

Keväällä robottibussit siirtyvät uuteen testivaiheeseen, kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen.

Hervannassa pilotoidaan tuolloin kokeilua, jossa robottibussin voi tilata kuin taksin suoraan kotiovelle omien aikataulujensa mukaan. Palvelusta vastaavat startup-yritykset Vinka ja Tuup.

Jatkossa robottibusseilla voitaisiin hoitaa syöttöliikennettä joukkoliikenteen raskaille runkoreiteille, esimerkiksi Tampereelle tulevan pikaratikkareitin pysäkeille.

Suomessa robottiliikenteen yleistymiseen joskus 2020-luvulla varaudutaan parhaillaan monin tavoin.

Asia on huomioitu myös 15. joulukuuta julkaistussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Liikenteen automaation nähdään olevan yksi seitsemästä keskeisestä keinosta tavoitteen saavuttamiseksi.


Pohjois-Suomessa on käynnissä Älykäs valtatie 21 -hanke. Pahtosen ja Muonion välinen yhdeksän kilometrin mittainen osuus tiestä varustellaan perusparannuksen yhteydessä kokeilualueeksi, jolla voidaan testata automaattista ajamista, 1–5 sentin tarkkuudella toimivaa ajoneuvojen paikannusta, jopa 5G-tasoista tiedonsiirtoa sekä tiesäätietojen välittämistä tietä käyttäville ajoneuvoille