Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­kon­yh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Ro­bot­ti­bus­si kul­jet­taa suo­ma­lai­sia jo parin vuoden päästä – katso video

Itseohjautuva robottibussi liikkuu täysin ilman kuljettajaa, se on etukäteen ohjelmoitu kulkemaan tiettyä reittiä. Robottibussia testataan parhaillaan Helsingissä.

Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy. Itseohjattavien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Harri Santamala uskoo, että bussit ovat Suomessa käytössä jo muutaman vuoden kuluttua. Itseohjautuvien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Bussit eivät lähde liikkenteeseen kovalla sateella.
Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.
Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.
Kuva: SILJA VIITALA

Itseohjautuva robottibussi keinahtaa Helsingin Hernesaarenrannassa liikkeelle. Se ei nytkähdä, vaan lipuu pehmeästi liikenneympyrään, omaa vuoroaan odottaen.

Robottibussi liikkuu täysin ilman kuljettajaa, se on etukäteen ohjelmoitu kulkemaan tiettyä reittiä. Kun matkan varrelle osuu kuitenkin väärin pysäköity Ferrari, ottaa Ville Arffman ohjat.

Ympäristön muuttuminen vaikeuttaa etukäteen ohjelmoidun robottibussin liikkumista eniten. Peliohjaimen näköisellä kapulalla Arffman saattaa auton takaisin reitilleen.

Hernesaaressa testataan parhaillaan ensimmäistä kertaa itseohjautuvia robottibusseja tavallisen liikenteen seassa.

Arffman on mukana matkassa kaiken varalta. Kokeilukäytössä vasta opetellaan ja tarkkaillaan, miten robottibussi käyttäytyy.

Hernesaarenrannan liikenne on siihen tarkoitukseen sopivan hiljainen.

Lasertunnistin tunnistaa esteet

Bussi pystyy kiihdyttämään 40 kilometrin tuntivauhtiin, mutta nyt nopeus pidetään yhdessätoista kilometrissä.

Jokaiseen bussin kulmaan on asennettu lasertunnistin, joilla se pystyy tunnistamaan ympärillään olevat esteet 360-asteisesti.

Kun bussi havaitsee lähellä olevan kohteen, lähtee se arvioimaan etäisyyksiä. Onko kohde pysähtynyt, kulkeeko se samaan vai eri suuntaan ja millä nopeudella se liikkuu.

Robottibussi pystyy näin mukauttamaan oman nopeutensa suhteessa ympäristöön.

– Tässä vaiheessa bussi on vielä erityisen herkkä tielle osuville esteille. Se voi pysähtyä kuin seinään jo pelkästä tuulilasin ohi lentävästä vaahteranlehdestä, sanoo robottibussien kehittämiseen osallistuvan Sohjoa-hankkeen projektipäällikkö Harri Santamala.

Itseohjattavien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Harri Santamala uskoo, että bussit ovat Suomessa käytössä jo muutaman vuoden kuluttua.
Itseohjattavien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Harri Santamala uskoo, että bussit ovat Suomessa käytössä jo muutaman vuoden kuluttua.
Kuva: SILJA VIITALA

Tulevaisuudessa vastaavien itseohjautuvien robottibussien kuljettaja tulee todennäköisesti valvomaan kulkuneuvoja etänä.

Niin futuristiselta kuin robottibussi kuulostaakin, saattaa se Santamalan mukaan olla todellisuutta Suomen tieliikenteessä hyvinkin pian.

– Robottibusseilla voidaan kuljettaa ihmisiä lyhyitä matkoja jo muutaman vuoden kuluttua. Toiminta aloitetaan varmasti kesäisin ja sellaisella reitillä, missä liikenne on rauhallista.

Isoja liikenteen automaatioon liittyviä haasteita Suomessa ovat lyhyt kesä ja pitkä talvi.

Toisaalta haastavat sääolosuhteet ja niiden ympärille kertynyt osaaminen ovat Santamalan mukaan myös valttikortti kansainvälisillä markkinoilla.

Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.
Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.
Kuva: SILJA VIITALA

Kustannustehokkaiden ja vähäpäästöisten sähköisten robottiautojen uskotaan tarjoavan ratkaisun useisiin tieliikenteen haasteisiin.

Uudella teknologialla tullaan tulevaisuudessa parantamaan muun muassa liikenteen turvallisuutta.

– Automaattibussi ei ole koskaan väsynyt, eikä se aja humalassa. Automaation avulla vältetään liikenteessä myös suuri osa inhimillisistä virheistä, Santamala sanoo.

Paitsi turvallisuutta, automatiikalla on mahdollista parantaa liikenteen sujuvuutta sekä vähentää päästöjä. Tarkoituksena on Santamalan mukaan myös kannustaa ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön.

– Ruuhkat vähenevät ja ihmiset voivat hyödyntää matkustamiseen kuluvan ajan vaikkapa työskennellen.

– Toki sähkökin pitää tuottaa jossain, mutta tiheiden kaupunkialueiden päästöihin sähköisillä robottiautoilla voidaan vaikuttaa nopeastikin.

Suurin liikenteen automaation haaste liittyy hänen mukaansa siihen, miten bussi saadaan keskustelemaan ympäröivän infran, kuten muiden autojen ja liikkujien kanssa.

– Tilanteita pystytään ennakoimaan paremmin, kun autot pystyvät keskustelemaan keskenään.

Kokeiluja myös muissa kaupungeissa

Suomen kansainvälinen kilpailuetu liikenteen automaation suhteen piilee lainsäädännössä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää Suomessa lupia myös autoille, joiden ohjaaja ei istu fyysisesti kuljettajan paikalla.

Kreikassa ja Hollannissa on myös vastaavanlainen lainsäädäntö. Nämä kaksi maata ovatkin aktiivisesti mukana liikenteen automaation kehittämistyössä.

Robottibussien kokeilua jatketaan loppukesästä Helsingin Hernesaaressa, jossa autot ajavat kaikille avoimia kierroksia päivittäin. Helsingistä ne siirtyvät kokeiltaviksi Espooseen ja myöhemmin syksyllä Tampereelle.