Robotti tun­nis­taa rik­ka­ruo­hon ja auttaa Itä­mer­ta

Reilu sata vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että pelloilla puksuttaisi joskus hevosten sijasta koneita. Sitten tulivat traktorit, puimurit, niittokoneet ja muut maanviljelyn koneelliset apuvälineet.

Reilu sata vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että pelloilla puksuttaisi joskus hevosten sijasta koneita. Sitten tulivat traktorit, puimurit, niittokoneet ja muut maanviljelyn koneelliset apuvälineet.

Sadan vuoden päästä naureskellaan, miten oudolta ajatus itsenäisesti toimivista peltoroboteista vielä 2000-luvun alussa tuntui.

Peltorobotti on laite, joka tekee pellolla erilaisia tehtäviä täysin itsenäisesti. Robotti voi esimerkiksi kylvää, hoitaa tai korjata satoa.

Tutkija Timo Oksanen Teknillisestä korkeakoulusta arvelee, että tulevaisuudessa jonkinlaiset robotit ovat jo pelloilla yleisiä apuvälineitä.

-- On sitten eri asia, millaisia ne ovat ja mitä ne tekevät, maatalouden automaatiota tutkinut Oksanen sanoo.

Vähemmän ajanhukkaa ja ravinteita

Peltorobottien perimmäisiä tavoitteita on säästää viljelijän aikaa ja edesauttaa parempaa satoa.

Esimerkiksi perunapeltoja pitää perunaruton varalta ruiskuttaa noin kymmenen kertaa kasvukaudessa. Tämä sitoo viljelijää. Jos pellolla partioi ympäri vuorokauden pieni robotti, joka tarkkailee ruiskutukselle sopivaa säätilaa ja hoitaa torjunnan, viljelijä säästää aikaa.

Myös Itämeri voi vielä kiittää robotiikkaa. Robotti voi annostella ravinteita pelloille säätilan ja tietyn kasvin tarpeen mukaan, jolloin pelloille ei tarvitse kipata tarpeettomia kemikaaleja.

Myös Pro Agriassa ollaan innoissaan peltorobottien mahdollisuuksista.

-- Tässä on rajattomat mahdollisuudet, innostuu koneagrologi Markku Lappi Pro Agria Hämeestä.

Lappi muistuttaa, että maataloudessa on viime vuosina menty kohti yhä suurempia peltoaloja ja isompia koneita. Hän odottaa mielenkiinnolla, millaisia mullistuksia pienet, tarkkaa työtä ahtaissa koloissa tekevät peltorobotit saavat aikaan.

Lappi visioi, että esimerkiksi kasvien sairauksia tunnistavista roboteista voisi tulla suorastaan peltojen Nokia.

-- Teollisuuden kannattaisi lähteä tähän mukaan, vaikka tietysti se voi olla aluksi kallista, Lappi pohtii.

Erikoistuvissa, pienissä yksiköissä on hänen mielestään se etu, että niillä on periaatteessa rajaton työaika.

Massatuotantoon vielä matkaa

Tekniikan nopeasta kehityksestä huolimatta pieniä peltorobotteja ei lähitulevaisuudessa nähdä pelloilla massoittain. Kaupallisen tuotannon tiellä on se, että pienten peltorobottien energiansaannissa on vielä paljon ratkaisematta. Useiden hehtaarien peltoaloilla kone hyytyy.

-- Ja turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ei ole ihan vielä valmis, Oksanen toteaa.

Lehmiä lypsetään jo robottivoimin ja traktoreihin voi saada tekniikkaa, joka pitää koneen raiteillaan. Ihmistä robotit eivät kuitenkaan syrjäytä.

Työkoneet voivat mennä tukkoon ja aina voi tulla hirvi eteen. Näiden ongelmien ratkaisuun roboteilla on vielä matkaa.

Oksanen arvelee, että jonkinlaisia robotteja alkaa kuitenkin hiljalleen ilmaantua.

-- Varmaan ne tulevat ensiksi yleistymään erikoiskasveilla kuten puutarhaviljelyssä, missä poimitaan esimerkiksi tomaatteja yksitellen.

Ilmoita asiavirheestä