Robottien on tuon tuosta pelätty vievän tuotantotyöläisiltä työpaikat. Äskettäin pelko taas tiivistyi, kun alettiin kohista S-ryhmän uudesta varastosta Sipoossa. Siellä otetaan lähivuosina käyttöön uutta tekniikkaa varastointityön avuksi, ja ihmisten tekemän työn tarve vähenee siinä ohessa. Satoja työpaikkoja vähenee.
Automaation takia häviää varmasti jatkossa työpaikkoja yhä uusilta aloilta. Tuhannen taalan kysymys on, syntyykö toisaalle uusia.
Suomessa ovat tutkijat ja päättäjät perinteisesti halunneet uskoa automaation etuihin. Töitä syntyy tämän näkökulman mukaan kekseliäästi muualle yhteiskuntaan, vaikka niitä toisaalta häviää automaation ja tietokoneiden takia. Vastaväittäjiäkin Suomessa on ollut, mutta teknologiahumussa he ovat jääneet aika lailla pimentoon.
Yhdysvalloissa pari MIT:n professoria on vastikään pohtinut, että asiat ovat saattaneet siellä muuttua työllisyyden kannalta huonompaan suuntaan automaation takia.
Yhdysvalloissa tuottavuus ja työllisyys ovat yleensä kulkeneet käsi kädessä. Tuottavuus on kasvanut robottien ja muun teknologisen edistyksen imussa, mutta tällä vuosituhannella työllisyys ei ole enää pysynyt mukana.
Professorit uumoilevat, että teknologian kehitys olisi alkanut saavuttaa niin tehokkaita muotoja, että tekniset järjestelmät ja koneet yksinkertaisesti tekevät asioita liian hyvin ihmistyöntekijöiden kannalta.
Työpaikkoja häviää näiden tutkijoiden mielestä USA:ssa automaation takia nopeammin kuin niitä syntyy. Työ on häviävä luonnonvara.
Teknologian edistys luo edelleen uutta hyvinvointia ja kiihdyttää taloutta, mutta hyödyt siitä eivät välttämättä kerry enää niin suurelle joukolle kuin aikaisemmin. Osa ihmisistä jää yhä varmemmin teknologian tuoman hyvän ulkopuolelle.
Automaation edut ovat kiistattomat työn tehokkuuden lisääjinä. Moni työtehtävä on sellainen, että sitä ei pitäisi ihmisen olla tekemässä. Työt saattavat olla niin keljuissa, likaisissa ja vaarallisissa oloissa, että robotti on niihin aivan omiaan.
Suomessa on viime vuosikymmeninä häipynyt työpaikkoja elektroniikkateollisuudesta. Robotit eivät vieneet näitä paikkoja, vaan halpamaiden työntekijät. Kiinalainen tehdastyöläinen on ollut monille suomalaisillekin yrityksille avain parempaan kilpailukykyyn.
Niinkin on käynyt, että tuotantotöitä on palautunut Aasiasta Suomeen, mutta lähinnä automaattilaitteiden tehtäväksi, ei ihmisten.
Huipputeknisiä laitteita ohjastamaan ja huoltamaan tarvitaan ihmisiä, mutta työntekijöiden määrät eivät ollenkaan ole samaa luokkaa kuin silloin, kun päätyövastuu on ihmisellä.
Tietokoneavusteisen tuotannon parissa työpaikat tuppaavat olemaan sellaisia, että ne vaativat tekijältään melkoisesti tietoja ja taitoja.
Mistä syntyisi työpaikkoja niille vähän koulutetuille perustason työntekijöille, jotka uusi teknologia on tehnyt tarpeettomiksi?
Kaikki nämä henkilöt eivät kykene oppimaan niitä taitoja, joita huipputeknologisten laitteiden hallintaan tarvitaan. Kaikki eivät haluakaan.
Älykästä teknologiaa aletaan hyödyntää yhä enemmän kaupassa ja palvelualoillakin. Verkkokauppa syö töitä kivijalkamyymälöiden työntekijöiltä. Nettikaupasta tilatun postipaketin voi hakea automaatista.
Vanhusten huoltoon kehitetään hoivarobotteja avustamaan arkiaskareissa. Siivoustyöhön suunnitellaan automaattisia laitteita. Tietotekniikan mahdollistama itsepalvelu on vienyt pankkialalta paljon työpaikkoja. Lista on loputon.
Myös monet kravattikaulaiset keskivertotyöläiset saavat varautua muutoksiin. Työpaikoista kilpailee intialaisen asiantuntijan lisäksi yhä useammin tietokonesalissa huriseva, tietokantoja pyörittävä kompuutteri.