Robotit hyökkäävät ihmiskuntaa vastaan, mutta onneksi tilanteen pelastaa robottiajan sankari, lyhyeen tunikaan sonnustautunut Markos. Hänen kätensä leikkaavat terästä ja tekevät silppua teknisistä uhkaajista. Näin tapahtuu 1960-luvulla sarjakuvamaailmassa, jossa kone oli usein hallinnasta ryöstäytyvä vihollinen.
Robottiteeman toinen ääripää on kodin pölyimuriksi kesytetty älykone, jollainen on jo nyt saatavina kaupallisena sovelluksena.
Porissa Rosenlew-museossa perjantaina avautuvan Robotit-näyttelyn tekijöistä moni myöntää, että robotti-sana toi ensimmäiseksi mieleen ihmismäisen hahmon: lelun tai elokuvan terminaattorin.
- Yksi tunnetuimpia sarjakuvien robotteja on tietenkin Pelle Pelottoman pikkuapulainen, kertoo Pauliina Tuomi, jonka lempirobotti on Futurama-animaation juopotteleva, töykeä robotti.
Näyttelyn populaarikulttuuriosuuteen valikoitui sarjakuvateema, sillä elokuvissa robottihahmot ovat niin suosittuja, että niiden tiivistäminen näyttelyosuudeksi olisi ollut hankalaa.
Tylsien töiden
teollisuusrobotti
Isoin kansantaloudellinen hyrinä syntyy kuitenkin monenlaisten teollisuusrobottien käytöstä, sillä älykodin robottipalvelija on monelle toteutumaton haave.
- Itse yllätyin siitä, että Satakunta on valtakunnallisestikin arvioituna tärkeää robottialuetta, kertoo Miina Salminen, joka kuuluu näyttelyn toteuttaneen Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen opiskelijoiden ryhmään.
Teollisuusrobottien kehitystyö alkoi Porin Rosenlewilla jo 1973, ja automaatiotekniikan tuotantoa jatkaa yhä muun muassa ulvilalainen Cimcorp Oy, jonka historia nivoutuu Rosenlewin robottituotantoon.
Robottien teollisuuskäytöstä esimerkkinä on muun muassa Rosenlewin 1976 valmistama ruutirobotti, jolla räjähdysainetta siirrettiin varastotiloista toiseen huoneeseen.
- Robotit saavat tylsät ja vaaralliset työt. Tämäkin on saanut vähän nokkiinsa, Salminen esittelee ruutirobotin rosoja.
Pim,
olet kyborgi!
Robottinäyttelyyn oheen on suunniteltu monenlaista tekemistä lapsille. Tarjolla on muun muassa Robo-robo-peli näyttelyn peliluolassa.
Aikuistakin naurattaa Kyborgi-testi, jolla voi testata oman koneistumisasteensa. Tieteiselokuvien kyborgi limittää ihmisen ja koneen ominaisuuksia eli on jotain niiden väliltä. Sitähän mekin jo olemme.
Silmälasit, kännykkä, koneriippuvuus ja kehon monet metallit viskaavat testaajan oitis puolikkaaksi kyborgiksi.
Robotit-näyttely on avoinna 2. syyskuuta saakka.