Kainuulaisilla maitotiloilla löytyy jatkamis- ja kehittämishaluja jopa enemmän kuin maassa keskimäärin, MTK Kainuun toiminnanjohtaja Timo Korhonen arvioi. Lypsyrobotin hankintaa suunnitellaan kymmenellä tilalla ja vielä useampi tila havittelee robotisointia lähitulevaisuudessa.
Naapurinvaaralla maitoa tuottava Ari Korhonen, 25, rakensi uuden navetan erilleen asunnosta kilometrin päähän ja käy töissä aamuin illoin. Isäntä pystyy hoitamaan 60 lypsylehmää ja nuoren karjan yksin, sillä itse lypsy hoituu robotilla.
Tietokone ohjaa
Lehmät makaavat parsissa, ja kun niille tulee nälkä, ne lähtevät kohti ruokintapaikkaa. Sinne kulku käy portista, jossa tietokone lukee lehmän kaulassa olevasta tunnistimesta onko lehmää vasta lypsetty ja milloin se on viimeksi syönyt. Jos lypsyaika on, lehmä ohjautuu lypsypisteeseen, jossa robotin käsivarsi etsii utareet, pesee ja tirauttaa alkusuihkut. Sitten konekäsi laittaa lypsykupit vetimiin ja lypsää.
"Robotti etsii utareet kameran ja kahden lasersäteen avulla. Ensimmäisellä lypsykerralla kunkin lehmän utareiden koordinaatit ajetaan koneeseen käsin", Ari Korhonen kertoo.
Tänä kesänä Viitalan tilan lehmät olivat navetassa, mutta ensi kesänä ne laiduntavat. Laitumet ovatkin navetan lähellä. Lehmien kuuluu tulla ulkoakin itse lypsyasemalle, kun utareet alkavat painaa.
Ari Korhosen mukaan hiehot oppivatkin nopeasti, mutta vanhoja lehmiä robotille meno opetteluttaa.
Mirka ja Jyrki Nykänen aikovat myös hankkia lypsyrobotin Niemelän tilalleen, kun navettaa laajennetaan. Maitokiintiöpula haittaa tuotannon lisäämistä. Alle kolmekymppiset Nykäset haluavat kehittää tilaansa, joka maidon lisäksi tuottaa lihaa.
Yliopistosta emännäksi
Mirka Nykänen jätti tutkijan työnsä Kuopion yliopistossa, kun Jyrkin kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
"En ole maalaistyttö, näin lehmän ensi kertaa 17-vuotiaana", hän sanoi. Hän luottaa siihen, että kuluttajat haluavat kotimaista ruokaa, puhtaasti ja eettisesti kestävästi tuotettua.
"Suomessa eläimiä hoidetaan vielä yksilöinä, ne saavat tulla kiimaan kaikkina vuodenaikoina ja toipua poikimisesta rauhassa, eikä niitä runnota lypsyasemallekaan kuin kiviä. Eikä lihaa kasvateta hormoneilla, " hän toteaa.
Mirka Nykäsen mielestä maatalousyrittäjän työn etuja on se, että lapset voi hoitaa kotona. Nykäsillä on kolme alle kouluikäistä tytärtä.
Lomittajista on puutetta, mutta Nykäsillä on ollut onnea saada työstään kiinnostuneita nuoriakin lomittajia tilalleen.
Lomittajan on oltava ammattitaitoinen, sillä nykyaikaisella maatilalla toimitaan huipputeknologian avulla ja vastuuta on paljon esimerkiksi eläintautien ja hygienian takia.