Internetissä pyörivistä äänestyskoneista on kuulemma tullut merkittävä apuväline varsinkin nuorison äänestämiseen. Ne ovatkin siitä käteviä vehkeitä, ettei politiikkaa tarvitse enää itse seurata juuri lainkaan, vaan kone ratkaisee asiat ihmisen puolesta.
Näin ratkaisuista tulee tietysti paljon luotettavampia ja oikeampia kuin ailahtelevaisessa ja sattumanvaraisessa ihmismielessä. Koneella äänestäminen on vähän samanlaista kuin koneella veisuu. Joskus muinoin kirkonmenossa seurakunta joutui veisaamaan vallan omin päin, ja jälki oli sen kuuloista: onnetonta pihinää nuotin vierestä. Sama on näkynyt vaaleissakin: äänestysprosentti on laskenut laskemistaan ja valituksi on tullut vaikka minkälaisia kummajaisia.
Koneen päätöksiin eivät vaikuta esimerkiksi huterat tunteet, krapula tai satunnaiset päähänpistot, vaan ne ovat varmoja ja vakaita kaikissa oloissa. Niitä ei tarvitse heti seuraavana hetkenä katua, luultavasti ei koko vaalikaudella. Tai jos osoittautuukin, että valittu ehdokas on sutki ja iileskotti, siitä voi aina syyttää vaalikonetta.
Näin oivallista keksintöä pitää tietysti kehittää ja sen käyttöä laajentaa. Nyky-yhteiskunnassa on tärkeitä vaaleja valintoja päivittäin. Missä viipyvät esimerkiksi Suomen Robinson -koneet, Idols-koneet, Miljonääri-Jussi-koneet, missikisakoneet ja muut, puhumattakaan jokapäiväisistä gallupeista, joissa pitää valita, tykkääkö vastaaja enemmän lenkkimakkarasta vai Ukrainan euroviisusta?
Kaikkiin näihin ratkaisuihin voidaan kehittää valintakone. Koska muualla maailmassa törmätään aivan samanlaisiin ongelmiin, Suomen kannattaa perustaa kokonainen uusi teollisuusklusteri, johon kuuluu useita vaalikoneita tuottavia tehtaita. Kukaties saamme siitä uuden Nokian, kun entinen tuntuu kituvan. Ja ehkäpä kännykkäpuolikin elpyy, kun vaalikoneista tehdään mobiileja eli niihin soitetaan kännyköillä.
Ajan mittaan vaalirobotteja voidaan jalostaa entistä pitemmälle. Ensin koko äänestäminen voidaan ulkoistaa ihmisiltä koneille antamalla niille itsenäinen äänioikeus. Lopulliseksi tavoitteeksi voidaan ottaa se, että myös ehdokkaiksi rakennetaan robotteja, jotka valitsevat keskuudestaan edustajamme europarlamenttiin, eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin.
Näinhän on käynyt muussakin automaatiossa: koneet ovat vapauttaneet ihmiset ikävistä, raskaista ja likaisista töistä. Kun Kehruu-Jenny keksittiin, ihmisten ei ole tarvinnut enää vuosisatoihin kehrätä lankoja sormet verillä. Lokomotiivit ja traktorit ovat vapauttaneet kaivosmiehet ja hevoset jatkuvasta rehkimisestä, teollisuusrobotit liukuhihnan äärestä ja tietokoneet ynnälaskun vaivasta. Mikseivät koneet siis vapauttaisi ihmiset myös politiikanteosta, joka kuuluu nyky-yhteiskunnassa ehdottomasti ikävimpiin, raskaimpiin ja likaisimpiin töihin.