Huhut legendaarisen aarteen löytymisestä ovat nostattaneet kultakuumeen Chilelle kuuluvalla Robinson Crusoe -saarella.
Kiihko sai alkunsa kun chileläinen yritys ilmoitti, että sen robotti on löytänyt merirosvojen piilopaikan, jossa on tonneittain kultaa ja jalokiviä.
Kolmesataa vuotta vanhaa kulta-aarretta ei ole vielä kaivettu ylös, joten kukaan ei tiedä onko sitä todellisuudessa löydettykään.
Aarretta etsinyt yritys ei aio paljastaa löytöpaikkaa ennen kuin hallitus takaa heille puolet aarteesta. Osuutensa yritys sanoo antavansa hyväntekeväisyyteen.
Robotin omistavien aarteenetsijöiden mukaan löytö saattaa olla arvoltaan noin kahdeksan miljardia euroa.
"Saarella on valtava hälinä tämän löydön takia ... totuus kuitenkin on, että kaikki ovat nuolaisemassa ennen kuin tipahtaa", Juan Fernandez -saarten pormestari Leopoldo Gonzales sanoi uutistoimisto Reutersille puhelimitse. Robinson Crusoe -saari on osa saariryhmää.
Saari on noussut kuuluisuuteen Daniel Defoen seikkailuromaanin ansiosta. Vuonna 1704 skottilainen Alexander Selkirk haaksirikkoutui ja jäi elämään saarelle viideksi vuodeksi. Hänen selviytymisensä innoitti Defoen kirjoittamaan kirjansa.
Saaren 600 asukasta, jotka pääosin ovat kalastajia, ovat innoissaan löydöstä.
"Ihmiset eivät täällä juuri muusta puhukaan kuin aarteesta ja siitä, mitä he voisivat rahoilla tehdä", turismista vastaava Calos Satto kertoi.
Kolikoita, jalokiviä
kultaharkkoja
Aarteenmetsästäjät ovat etsineet vuosikausia Juan Fernandez -saarilta aarretta, joka legendan mukaan haudattiin sinne 1700-luvulla. Merirosvot pitivät silloin tapanaan pistäytyä saarilla, jotka sijaitsevat noin 600 kilometrin päässä manner-Chilestä.
Legendan mukaan espanjalainen merimies Juan Esteban Ubilla y Echeverria hautasi aarteen saarille 1715. Englantilainen merimies löysi sen ja hautasi uuteen paikkaan. Aarteen sijaintia koskenut kirje löydettiin Britanniassa vuonna 1950, mutta tähän asti aarretta on kaivettu saarilta tuloksetta.
Aarre painaa legendan mukaan 800 tonnia, ja siihen kuuluu kolikoita, jalokiviä, kultaharkkoja ja ainakin yksi paavin sormus.
Chilen viranomaisetkaan eivät vielä tiedä, mitä lakeja aarteeseen sovellettaisiin. Mahdollista on, että aarteen katsotaan kuuluvan kokonaan valtiolle.
"Monet maat saattaisivat vaatia osia aarteesta, mutta totuus on, että me olemme vartioineet sitä 300 vuotta ja se antaa meille oman oikeutemme", saarten pormestari Gonzales sanoo.