Kuusamo Riista- ja kalantutkimuslaitos (RKTL) tekee yhteistyötä Kuusamon paliskuntien kanssa itärajan karhujen liikkeiden seuraamiseksi. Yhteisenä tavoitteena on selvittää, millä tavalla ja missä mittakaavassa karhut aiheuttavat vahinkoa porotaloudelle.
Karhujen liikkeiden seuraamiseksi on otsoja merkitty satelliittipannoilla. Viime vuoden keväällä karhuja merkittiin Kuusamossa kolme. Tänä kesänä yhden karhun panta uusittiin, mutta uusia pannoituksia ei tehty.
Karhut pyydystettiin merkintää varten haaskoilta ampumalla niihin nukutuspiikkejä piilokojuista. Keino on koettu tällä hetkellä toimivammaksi kuin helikopterista ampumalla nukuttaminen. Helikopterikonstia kokeiltiin merkinnässä Kuusamossa toissa vuonna.
"Helikopteriajatuksesta ei silti vielä luovuta. Sen pitää vielä toimia joskus tulevaisuudessa, sillä Ruotsissa karhuja on saatu siten kiinni jo useita satoja", erikoistutkija Ilpo Kojola sanoo.
Kallioluoman ja Oivangin paliskuntien alueelta koetetaan saada lähivuosina vielä useampia karhuja merkittyä.
Pannat voidaan virittää
Itärajan karhuille laitettavat pannat ovat gps-lähettimiä, joissa olevat paikantimet tallentavat karhujen liikkeet neljän tunnin välein. Nauhalla oleva materiaali puretaan tietyin väliajoin radioyhteyden kautta.
Gps-lähettimen paikannustarkkuus on plus-miinus kaksikymmentä metriä. Muualla maassa aiemmin perinteisillä radiopannoilla merkityt karhut on paikannettu radiosignaalin perusteella käsitutkin maastossa, jolloin virhemarginaali on ollut jo useita satoja metrejä.
Kojolan mukaan vasatuhojen selvittämisessä voidaan merkittyjen itärajan karhuyksilöiden pannat virittää antamaan signaalia hyvinkin tiheään tahtiin. Tavallisen neljän tunnin sijaan kontioiden liikkeet on tällöin mahdollista paikantaa porojen vasonta-aikaan vaikka kymmenen minuutin välein. Tällöin karhujen kulkureitit saadaan selville hyvin tarkasti.
"Paikannuksen purkamisen jälkeen voidaan karhujen reitit kulkea läpi koiran kanssa ja katsoa, mitä sen varrelta löytyy", Kojola hahmottaa.
Karhujen vahingontekoaika porotaloudelle on vuosittain suhteellisen lyhyt. Kojola sanoo karhun mielenkiinnon poronvasoja kohtaan ajoittuvan keväälle ja alkukesälle, jolloin kuntoutuminen talviunen jäljiltä on päällä. Muulloin ne antavat porojen olla suhteellisen rauhassa.
Vasahävikkikeskustelussa usein pinnalle ponnahtava aihe karhujen kevätmetsästyksen palauttamisesta on mielipiteitä jakava, mutta poronvasojen hengissä pysymisen kannalta oleellinen asia.
Kojola ei lähde puoltamaan tai kieltämään metsästysargumentteja.
"Tutkimuksellisesti on kyllä ajateltu, että karhujen käyttäytymiseen voitaisiin hieman vaikuttaa. Jos metsämiehiä olisi keväisin liikkeellä, niin karhut eivät tulisi niin paljon vasonta-alueille. Toivottavasti tähän tutkimukseen saadaan mukaan enemmän karhuja, sillä viime vuonna merkityt yksilöt olivat isoja uroksia, joiden kiinnostus pieniin vasoihin on ollut melko vähäistä", Kojola sanoo.