Helsinki Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puheenjohtaja Jan-Erik Enestam pitää väitteitä siitä, että puolueelle kelpaa mikä tahansa hallitus ja hallitusohjelma perusteettomina heittoina.
RKP on istunut hallituksissa puolueista yhtäjaksoisesti pisimpään. Viimeksi se oli oppositiossa vuonna 1978. Kilpailijat ovat irvailleet, että puolue menee hallitukseen kuin hallitukseen. "En muista puoluetta, joka pyrkisi oppositioon", Enestam heittää vastaan.
Hän vakuuttaa, että RKP:llä on kynnyskysymyksiä. Niitä ei vain huudella toreilla. "Ei pidä myydä taljaa ennen kuin karhu on kaadettu. Pidämme kortit piilossa. Olisi tyhmää paljastaa kortteja etukäteen. Voi olla, ettei niitä tarvitse näyttää edes hallitusneuvotteluissa", Enestam toteaa.
Yhden kynnyksen hän suostuu pyydettäessä nimeämään: jos hallitusohjelmaan kirjattaisiin kaksikielisyydestä luopuminen, RKP ei olisi mukana hallituksessa.
Kieli on kitti, joka sitoo arvoiltaan puolueen hyvin hajanaisen kannattajakunnan yhteen.
Tyhjiä lupauksia kartetaan
Selviä vaalilupauksia RKP ei anna, eikä liimaile ohjelmiinsa hintalappuja. Tämä johtuu Enestamin mukaan siitä, että tavoitteilla on tapana muuttua lupauksiksi.
"Aina oppositio ja 'näppärät' toimittajat hetken päästä todistelevat, että taas on lupaukset petetty. Sitä iloa ei pidä suoda. Me seisomme jalat maassa. Tiedämme, että meidän lihaksemme eivät riitä kaikkeen yksin. Pitää hakea yhteisymmärrystä. Hallitusohjelma on aina kompromissi kaikille puolueille", Enestam sanoo.
Tämän vuoksi RKP ei hänen mukaansa jakele selkeitä lupauksia, vaan kertoo, minkä eteen lupaa tehdä töitä.
"Väitän, että harva puolue tekee niin paljon töitä vaaliohjelmansa kanssa kuin RKP. Lisäksi meillä on erityisohjelmat esimerkiksi yrittäjyydestä, Itämerestä, kulttuurista jne.", Enestam sanoo.
Vaaliohjelman kärjessä on ennen muuta hyvinvointivaltion laadukkaiden peruspalvelujen toimivuus ja saanti molemmilla kotimaisilla kielillä. Enestamin toteaa ohjelman lähtevän laajasti ymmärretystä turvallisuudesta, joka takaa palvelut ihmisen jokaisessa elämänvaiheessa.
Työllisyyden parantaminen on suuri haaste. Maltillista tuloeron alentamista pitää jatkaa. Ennen tarkkojen keinojen esittelyä RKP haluaa Enestamin mukaan odottaa valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän raporttia. Se tulee vaalien jälkeen.
Verotuksessa pitää löytää kompromissi, jossa jatkuu tuloveron maltillinen alentaminen, mutta turvataan kuntien taloustilanne, Enestam korostaa. Hän varoittaa ajamasta tilannetta siihen, että veroalen seurauksena kunnat joutuvat korottamaan omaa veroprosenttiaan tai että valtiolla ole ei varaa maksaa valtionosuuksia edellytetyllä tavalla.
"Osa veronalennusvarasta pitää käyttää välillisten työvoimakulujen alentamiseen tai palvelualojen arvonlisäveron laskuun. Kumpaankin alennusvara ei riitä. Pitää valita", Enestam jatkaa.
Sovittelija myös hallituksessa
Puheenjohtaja Jan-Erik Enestamin mukaan on luonnollista, että kaksikielisessä maassa valtaosan ruotsinkielisen väestön äänistä saanut puolue istuu hallituksessa. RKP:llä on hallituksessa myös sovittelijan rooli. "Olemme kompromissihakuisia, koska puolue on jo sisällään pakotettu siihen", Enestam huomauttaa.
Hän jatkaa, että RKP on itse asiassa enemmän kuin puolue. "RKP seisoo kahdella jalalla. Toinen on hyvin ideologinen. Me olemme vapaamielisiä. Nimenomaan vapaamielisiä, sillä liberaali on liian epämääräinen määre ja pitää sisällään hyvin laajan skaalan. Toinen jalka on kieli. Se yhdistää erittäin heterogeenisen jäsenkuntamme. Olemme tottuneet jo omassa joukossamme sovittelemaan mielipiteitä ja hakemaan kompromisseja, jotka kelpaavat kaikille. Tätä oppia on voitu hyödyntää hallituksessa", Enestam kertoo.
Enestamin mukaan puolue on pystynyt vaikuttamaan nimenomaan hallitusohjelmaan. "Viimeksi neuvotteluissa jopa heiteltiin huulta, että onko nyt varmasti kaikki RKP:n toivomukset otettu huomioon", hän naureskelee. Enestam korostaa, että paitsi hallitusohjelman teko myös hallituksessa työskentely on kompromissien tekoa. "On selvää, ettei yksi puolue voi kaikkia toiveitaan saada läpi."
Suosikkipohjia Enestam ei lähde listaamaan. Hänen mukaan RKP on yhteistyökykyinen puolue.
Ulkosuomalaisissa on potentiaalia
Vaikka mielipidetiedusteluissa puolueet kannatusluvut ovat olleet laskussa, Enestam ei niistä hätkähdä. Vaaleissa tavoite on kasvattaa äänimäärää ja pitää 12 kansanedustajan paikkaa.
"Meidän kannattajakuntamme saaminen edustavasti mittauksiin on hyvin hankalaa", Enestam kuittaa gallupheittelyt.
RKP:n listoilla ensi kertaa olevat ulkosuomalaiset ehdokkaat, joista tunnetuin on Arja Saijonmaa, ovat Enestamin mukaan valtava potentiaali. Puheenjohtaja on toiveikas, että ulkosuomalaisten äänestysinto nousee nyt roimasti ja äänet satavat RKP:n laariin, koska muiden puolueiden listoilla ei ulkosuomalaisia ehdokkaita ole.
Tähän asti noin 200 000 ulkosuomalaisesta äänioikeuttaan on käyttänyt 6,5 prosenttia. Enestamin mukaan tavoite on 25 prosentin kasvu, jolloin ulkosuomalaisista äänestäisi peräti 31,5 prosenttia. "Jos tässä onnistutaan, on myös RKP:n tilanne tyystin erilainen", Enestam huomauttaa. Kolmissa viime vaaleissa puolue on kerännyt 5,2 prosentin äänisaaliin.
Enestam kehaisee, että RKP on tehnyt hyvin aktiivisesti työtä suomen kielen aseman vahvistamiseksi Ruotsissa. Tornionjokilaakson meän-kielen saaminen vähemmistökieleksi on tästä yksi esimerkki. Nyt kielilaki laajenee Mälarinlaaksoon.