RKP nos­tai­si vii­na­ve­roa jo ennen vaaleja

Ruotsalaisen kansanpuolueen mielestä alkoholiverotusta voisi tiukentaa jo ennen eduskuntavaaleja. Puolueen puheenjohtaja, valtiosihteeri Stefan Wallin perustelee ajatusta sillä, että veroalen seuraukset ovat olleet odotettua vakavammat.

Viinaveron korotus pitäisi RKP:n mielestä suunnata väkeviin juomiin.
Viinaveron korotus pitäisi RKP:n mielestä suunnata väkeviin juomiin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen mielestä alkoholiverotusta voisi tiukentaa jo ennen eduskuntavaaleja. Puolueen puheenjohtaja, valtiosihteeri Stefan Wallin perustelee ajatusta sillä, että veroalen seuraukset ovat olleet odotettua vakavammat.

- Nykyinen hallitus ehtisi vielä tehdä asialle jotain. Aikaa on, Wallin sanoo STT:n haastattelussa.

Korotus pitäisi RKP:n mielestä suunnata väkeviin juomiin. Kulutuksen ohjaamiseksi korotus voitaisiin kuitenkin yhdistää viinin verotuksen alennukseen.

MTV3:n kyselyssä kaikki puolueet olivat valmiita korottamaan alkoholiveroa, mutta aikataulusta oli erimielisyyttä. Keskusta ja SDP halusivat lykätä korotusta vaalien yli. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoi viikonloppuna, että nykyhallitus vain valmistelee korotuspäätöksen seuraavalle hallitukselle.

Nykyinen hallitus laski alkoholin verotusta maaliskuussa 2004. Veroalen myötä kulutus on noussut ennätystasolle.

Nato-keskustelua
pitää jatkaa

Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) Nato-lausunnot nostattivat äskettäin lyhyen mutta tiiviin keskustelun. Myös presidentti Tarja Halonen otti asiaan kantaa ja sanoi, ettei Suomen jäsenyys sotilasliitossa ole ajankohtainen.

Wallin osoittaa kuitenkin ymmärtämystä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaarelle, joka moitti valtionjohtoa Nato-keskustelun tukahduttamisesta.

- En halua lopettaa keskustelua. Se minkä me tiedämme on, että seuraavan hallituksen on hyväksyttävä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, ja sen on myös käsiteltävä suhdettamme Natoon, Wallin sanoi.

Puolueiden tulisi siksi kertoa näkemyksiään siitä, mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Wallinin mielestä tilannetta voidaan verrata aikoihin ennen vuoden 1991 eduskuntavaaleja. Silloin kaikki puolueet paitsi RKP sanoivat, ettei jäsenyys silloisessa EY:ssä ole ajankohtainen asia. Vajaata vuotta myöhemmin Suomi jätti jäsenyyshakemuksensa.

Wallin ei ota tässä vaiheessa kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Hän korostaa, että tarvitaan vielä selvityksiä. Jos jäsenyyskysymys tulee ratkaistavaksi, pitäisi siitä Wallinin mielestä päättää kansanäänestyksellä.

Politiikka
kiinnostaa

RKP on esitellyt omat eduskuntavaalitavoitteensa 103 vaaliteesin muodossa. SDP esitteli oman ohjelmansa viikko sitten ja Wallin kummastelee sitä, ettei puolue mainitse kaksikielisyyttä juuri ollenkaan.

- Olisin mielelläni nähnyt linjauksen siitä, että puolue on valmis myös vaaliohjelmassaan ajamaan maan kaksikielisyyttä, hän sanoo.

Hän toivoi, että SDP politiikassaan toteuttaa sitä, mitä se ei ohjelmaansa ole kirjannut.

Wallin on johtanut RKP:tä pian puoli vuotta. Vaihe on haastava, sillä edessä ovat eduskuntavaalit joissa pitäisi vallata takaisin vuoden 2003 vaaleissa menetetyt asemat. RKP:lle viime vaalit olivat katastrofi, sillä se menetti kolme edustajanpaikkaa.

Wallin on matkustellut aktiivisesti ympäri ruotsinkielistä Suomea tutustumassa kenttäväkeen. Hänen mukaansa politiikka tuntuu kiinnostavan ihmisiä, mutta myös uusi puheenjohtaja herättää uteliaisuutta.

- Ehkä meillä on nyt sellainen sukupolvi nuoria ihmisiä, jotka ymmärtävät että politiikka on paras väline maailman muuttamiseksi, Wallin sanoo.

RKP viettää 100-vuotisjuhliaan Helsingissä lauantaina.

Ilmoita asiavirheestä