Suomen Nato-jäsenyydestä ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on käytävä keskustelua presidentinvaaleissa, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam vaati avatessaan lauantaina RKP:n puoluekokouksen Tammisaaressa.
Enestam kehotti RKP:n presidenttiehdokkaan tarttumaan Nato-haasteeseen. Hän tarkensi, että Suomen Nato-jäsenyys on aikanaan todennäköistä, mutta sitten kun kansa tukee sitä.
"RKP:n ehdokkaalla on erinomainen tilaisuus nostaa kissa pöydälle, koska muiden puolueiden ehdokkaat eivät ilmeisesti uskalla tarttua kysymykseen", Enestam painotti.
Puoluekokous äänestää presidenttiehdokkaasta tänään sunnuntaina.
Äänestyksestä odotetaan hyvin tiukkaa kansanedustaja Eva Biaudet´n ja europarlamentaarikko Henrik Laxin välillä. Aplodien perusteella Biaudet vaikutti olevan niskan päällä.
Biaudet tyrmää
Nato-jäsenyyden
Biaudet halusi tulkita Enestamin vetoomusta niin, että vaaleissa on keskusteltava EU:n turvallisuuspolitiikasta. Biaudet on Laxia nihkeämpi Nato-jäsenyydelle.
"Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole nyt ajankohtainen. Toisaalta en sano, ettei jäsenyys ole koskaan mahdollista", Biaudet tähdensi. Presidenttinä Biaudet keskittyisi globaaleihin kysymyksiin.
Lax penäsi, miten Suomi rakentaa itsenäisen ja uskottavan puolustuksen seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Miten pienen maa puolustusvoimat pysyvät mukana huimassa sotilasteknisessä kehityksessä?"
Laxin mielestä valtionjohto on jo pitkään kiertänyt turvallisuuspolitiikan ydintä. Hän korosti virittäneensä turvallisuuspoliittista keskustelua jo ennen Enestamin vetoomusta.
"Natosta suuria
väärinkäsityksiä"
Molemmat ehdokkaat ovat sitä mieltä, ettei Suomi ole enää sotilaallisesti liittoutumaton.
Enestam muistutti, että Suomessa on hyvin helposti hyväksytty EU:n turvatakuiden kautta Naton peruskirjaa pitemmälle meneviä sotilaallisia velvoitteita.
Nato on Enestamin mielestä ainoa kansainvälinen järjestö, joka pystyy puuttumaan kriisipesäkkeisiin ja pelastamaan siviilejä. Hän muistutti, että Natoon kuulu kolme Pohjoismaata
Kaksikielisyys
herätti intohimoja
Biaudet´n johdolla valmisteltu kaksikielisyysohjelma herätti puoluekokousväen keskuudessa voimakkaitakin tuntemuksia. Ohjemassa esitetään muun muassa RKP:n ovien avaamista myös muille kuin ruotsinkielisille esimerkiksi erikoisjärjestöjen kautta.
Helsinkiläinen Petri Viglione antoi kaksikielisyydelle vahvan tuen. Hän toivoi, että RKP:sta tulisi aidosti kaksikielinen puolue. Suomeksi puheensa pitäneen Viglionen mukaan suomenkielisillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään RKP:ssa.
Kansanedustaja Astrid Thors piti ohjelmaa paperina, jossa toistetaan itsestäänselvyyksiä. Hänen mielestään ohjelma pitää laittaa uuteen valmisteluun.
Kokousedustaja Kristiina Stenman Pohjanmaalta ei tuominnut täysin ohjelmaa, vaikka piti sitä liian pääkaupunkiseutukeskeisenä. Hän muistutti, että ruotsinkielisellä rannikolla elämä on aivan toisenlaista kuin Helsingissä.
Enestam toppuutteli
vastakkainasettelua
Enestam toppuutteli vastakkainasettelua suomenruotsalaisuuden ja kaksikielisyyden välille. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan vahva suomenruotsalaisuus ruotsinkielisine ydinalueineen, joilla ruotsin kieli on enemmistönä.
"Mutta jotta ruotsinkielisyys pysyisi vahvana, tarvitaan myös kaksikielisiä perheitä", Enestam muistutti.