Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatuksen lasku viestii puolueen puheenjohtajan, ympäristöministerin Jan-Erik Enestamin mielestä laajemmasta suomenruotsalaisten instituutioiden kriisistä.
Hän viittaa, että ruotsinkielisen päälehden Hufvudstadsbladetin levikin kehitys on ollut yhtä laskeva kuin RKP:n äänimäärä vaaleissa. Myös suomenruotsalaisten järjestöjen jäsenmäärä on laskussa.
"Suomenruotsalaisuus ei ole enää samanlainen yhdistävä tekijä kuin se oli aikaisemmin. Suuria uhkakuvia ei ole viime vuosina ollut emmekä sellaista pystyneet myöskään luomaan viime vaalien alla", Enestam pohtii lauantaina Porvoossa alkavan puoluekokouksen alla.
RKP aikoo suunnata katseen suomenkielisiin äänestäjiin ja satsata ehdokasasetteluun.
Enestamin mukaan osa ruotsinkielisistä on saattanut ajatella, että "vankan aseman hallituspuolueena" saavuttanutta RKP:ta ei tarvitse äänestää, koska se on joka tapauksessa hallituksessa hoitamassa kielivähemmistön asioita.
"Vaaliyönä harkitsin, onko tämä signaali siitä, että meidän pitää vapaaehtoisesti siirtyä oppositioon. Toisaalta äänestäjämme eivät olisi toivoneet, että siirtyisimme oppositioon vapaaehtoisesti", Enestam arvelee.
Puolue ei etsi uutta suuntaa oppositiosta, vaan istuu tukevasti kahden ministerin voimin keskustan ja SDP:n hallituksessa.
RKP:n vapaamielisyys
ei ole kaikkien mieleen
"Vanha sanonta, että RKP on enemmän kuin puolue, pitää edelleenkin paikkansa. Meillä on erityistehtävä kaksikielisessä maassa. Me edustamme hallituksessa kielivähemmistöä", Enestam painottaa. 70 prosenttia suomenruotsalaisista äänesti viime vaaleissa RKP:ta.
Hän muistuttaa, että RKP on hyvin monipuolinen puolue. "Meidän joukoissamme on esimerkiksi voimakkaasti kristillisiä ja vihreitä. Toistaiseksi tämä on ollut puolueemme vahvuus ja olemme pystyneet pitämään yhtä ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä. Nyt tämä on ollut huomattavan vaikeaa."
Uusi piirre vapaamielisessä RKP:ssä on se, että kaikki heidän äänestäjänsä eivät olekaan suvaitsevia. Enestamin mukaan jotkut eivät ole hyväksyneet sitä, että oma kansanedustaja on joutunut jossain tilanteessa puolueessa vähemmistöön. Vaikeisiin tilanteisiin ovat joutuneet pohjanmaan edustajat vapaamielisempien etelän edustajien puristuksessa.
Donner tuskastuttaa,
Oulu kiinnostaa
Ruotsalaisten ei ole tarvinnut aiemmin selvittää omien joukkojensa vaaliuurnilla käyntiä. Nyt puolue on selvittänyt ensimmäistä kertaa suomenruotsalaisten äänestyskäyttäytymistä viime eduskuntavaalien osalta.
Enestam kertoo, että suurin voittaja oli nukkuvien puolue. Aiemmin suomenruotsalaiset ovat äänestäneet muita tunnollisemmin.
Suomenruotsalaisista äänesti SDP:ta lähes yhdeksän prosenttia, sitten tulivat kristillisdemokraatit ja kolmantena oli kokoomus. Vihreitä äänesti kolme prosenttia.
Tutkimus osoittaa, että suomenruotsalaiset kiinnittävät huomiota enemmän itse ehdokkaaseen. "Tärkeintä on jatkossa saada jokaiseen vaalipiiriin sellaisia ehdokkaita, jotka pystyvät vetoamaan sekä perinteisiin kannattajiin että potentiaalisiin suomenkielisiin äänestäjiin."
RKP aikoo satsata erityisesti Helsingin ehdokasasetteluun, jossa puolue on perinteisesti saanut ääniä myös suomenkielisiltä.
Eri puolueiden välillä seilannut Jörn Donner tuskastuttaa ruotsalaisia. Ensimmäisellä varasijalla RKP:n listalla Helsingissä oleva Donner otti äskettäin demareiden jäsenkirjan.
"Kun on kyse Donnerista, niin ei pidä olla mistään yllättynyt. Hiukan mietityttää se, että hän asettui meidän listalle ehdokkaaksi, koska demarit edellyttivät jäsenkirjaa ja me emme sitä edellyttäneet."
Enestam kehuu, että Oulussa on aktiivinen paikallisyhdistys. RKP:n kolme ehdokasta Oulun vaalipiirissä saivat yhteensä vain 453 ääntä. "On tärkeää esiintyä perinteisen kentän ulkopuolella, ja siinä mielessä Ouluakin tarkastellaan jatkossa vakavasti."
Ärhäkäs oppositio
tiivistää hallitusrintama
Enestamilta ei heru kriittistä sanaa nykyistä eikä edellistä hallitusta kohtaan.
"Kun uusi hallitus aloittaa uudella kokoonpanolla, on selvää, että on tarvetta perusteellisempiin keskusteluihin. Näin tapahtui myös Lipposen I hallituksen aloittaessa vuonna 1995. Keskustelun tarve vähenee työskentelyn rutinoituessa."
Hallituksen sisäisen koheesion kannalta ei ole Enestamin mielestä huono asia, että hallituspohja on kapea. Hän näkee ärhäkkäässä oppositiossa hyviäkin puolia.
"Se on nopeuttanut hallituksen totuttautumista karuun elämään."