RKP kärsi vaaleissa tappion, koska puolueen ja ruotsinkielen asemaa pidetään liian itsestäänselvänä, arvioi puolueen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam puoluehallituksen kokouksessa perjantaina.
"RKP nähdään niin kiinteänä osana hallitusvaltaa, että kannattajien ei tarvitse edes äänestää sitä. Me emme ole onnistuneet kertomaan tuloksistamme", sanoi Enestam.
Muitakin syitä ennätysmäisen huonoon tulokseen Enestam näki pääministerivaalin luonteen saaneista vaaleista. Lisäksi puolue profiloitui kysymyksissä, jotka kiinnostavat vain harvoja, kuten seksin ostokielto. Enestam arveli, että myös hänen oma torjuva kantansa Nato-kansanäänestykseen on voinut olla puolueelle haitaksi.
Puoluejohtajan vaihtamisesta ei ole syntynyt keskustelua. Enestam ei ole vielä ilmoittanut jatkoaikeistaan. Viime kesän vastaehdokas Astrid Thors taas sanoi perjantaina, ettei hän aio lähteä haastamaan istuvaa puheenjohtajaa tämän vuoden puoluekokouksessa.
Tappion syitä analysoi myös puoluesihteeri Berth Sundström joka totesi, että RKP oli vailla suuria tähtiä Helsingissä ja Uudellamaalla. Sellaisia olisi tarvittu keräämään ääniä yli kielirajan.
Uudellamaalla epäonnistuttiin lähinnä Länsi-Uudenmaan kunnissa, joissa äänestäjät tasapainoilevat SDP:n ja RKP:n välillä. Nyt monet liikkuvat ruotsinkieliset äänestäjät näyttävät tukeneen SDP:n ehdokasta, suurlähettiläs Ralf Fribergiä, joka ei kuitenkaan hänkään tullut valituksi.
"Meiltä puuttui eläkeikäinen konservatiivinen herra", analysoi Sundström.
Pohjanmaalla äänestäjät jäivät nukkumaan. Useassa ruotsinkielisessä kunnassa äänestysaktiivisuus laski. Sundström arveli sen johtuneen mm. siitä, että paikallisessa vaalikeskustelussa paheksuttiin kansanedustajien palkankorotusta, eduskunnan lisärakennusta sekä parisuhteiden rekisteröintilakia.
Helsingissä äänestäjiä siirtyi tukemaan SDP:tä ja pääministeri Paavo Lipposta. Sundströmin mukaan Helsingissä pitäisi aina olla kaksi tasavahvaa ehdokasta, jotka molemmat voivat tulla valituiksi; toinen sosiaaliliberaalia siipeä edustava, toinen konservatiivinen. Nyt valituksi tuli vain peruspalveluministeri Eva Biaudet.
RKP säilytti asemansa ainoastaan Varsinais-Suomessa, missä ääniä kertyi jopa enemmän kuin aikaisemmin. Puolue menetti yhden paikan neljästä Pohjanmaalla ja Uudellamaalla sekä toisen paikkansa Helsingissä. Jäljelle jäi kahdeksan paikkaa, mikä on puolueen huonoin tulos koskaan. Puolue on tilannut Åbo Akademin professori Lauri Karvoselta tarkemman analyysin vaalituloksen syistä.
Biaudeta arvosteltiin
Puoluehallituksen keskustelussa pohdittiin paljon, miksi RKP ei saavuttanut parempaa tulosta. Mikään kysymys ei oikein yhdistänyt rivejä tai herättänyt äänestäjiä.
"Me emme luoneet uhkakuvaa, että neljäs paikka Uudellamaalla on uhattu. Lisäksi profiloiduimme näiden saamarin seksiostojen kieltäjinä ja prostituoitujen puolustajina. Ne eivät ole tavallisille ihmisille tärkeitä kysymyksiä", sanoi Sten Öhman Uudenmaan piiristä.
"Mutta ne ovat tärkeitä kysymyksiä", puolustautui peruspalveluministeri Eva Biaudet tuohtuneena.
Helsingin piiristä pyrkinyt Birgitta Dahlberg arveli, että RKP:ltä puuttui särmää.
"Olimme liian yleiskilttejä, emmekä tuoneet esille terveyskysymyksiä, vaikka meillä oli asiasta vastaava ministeri hallituksessa. Näytti siltä, että RKP:tä kiinnostaa vain homojen, lesbojen ja prostituoitujen asiat, Naton lisäksi", moitti Dahlberg.
Dahlbergin mielestä Helsingin toiseksi vetonaulaksi aiottu kirjailija Jörn Donner vieraannutti äänestäjiä vastenmielisellä ylimielisyydellään.
Biaudet ei myöntänyt arvostelua oikeaksi ja sanoi, että kukaan ei ole hallituksessa taistellut yhtä kovasti kuin hän kuntien palveluiden rahoittamisen puolesta. Lisäksi Biaudet katsoi saaneensa suomalaisen keskusteluilmapiirin käännettyä selvästi kriittisemmäksi seksiostoille.