RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam haluaa muuttaa suomalaista palkkajärjestelmää. Hänen mielestään keskitetyt tulopoliittiset ratkaisut ovat mennyttä maailmaa. "Niistä pitäisi luopua", Enestam sanoo.
Enestamin mielestä tulisi siirtyä järjestelmään, jossa osa palkasta on kiinteää ja loppuosa riippuvaista yrityksen tuloksesta.
Nyt tulospalkkausta on sovellutettu menestyvissä yrityksissä niin, että tuloksesta riippuva bonus tulee normaalin palkan päälle. Enestamin malli koskisi yritysten kaikkia työntekijöitä.
"Sovittaisiin hyvin yleisellä tasolla keskitetysti tietystä kehyksestä, mutta ei juuri yksityiskohdista. Ratkaisua tarkennettaisiin ja täsmennettäisiin alakohtaisesti. Lisäksi yrityksille jäisi riittävästi väljyyttä sopia paikallisesti", Enestam esittää.
Palkkamalli tarkoittaisi joustoa molempiin suuntiin. Enestam korostaa, jousto-osuus olisi vain pieni osasta palkasta. "Pitää toki olla tietty perusturvallisuus, joka tulee kiinteän palkan myötä."
Kannustin
ja puskuri
"Lähtökohtaisesti tilanne olisi se, että normaaleissa suhdanteissa uudella mallilla saataisiin enemmän palkkaa kuin nykyjärjestelmillä. Lisäksi voitaisiin laittaa osa tulospalkkaa puskuriin. Tämä olisi yrityksissä yhteisesti sovittava asia", Enestam sanoo.
Hänen mielestään tällainen palkkamalli olisi paljon joustavampi kuin keskitetty ratkaisu. "Siinä myös kaikilla olisi intressi sitoutua kehittämään yritystä, kun palkka määräytyisi tuloksen mukaan."
Enestam jatkaa, ettei ole kehittänyt malliaan muuta kuin filosofisena. Esimerkkinä hän toteaa, että 2 000- 3 000 euron kuukausipalkasta voitaisiin leikata liikkuvaksi osaksi kymmenen prosenttia. Se, että valtaosa palkasta on kiinteää, on Enestamista aivan erityisesti tarpeen uuden järjestelemän sisäänajossa. "Mutta en olisi kovin yllättynyt, jos työntekijät olisivat kokemusten kartuttua valmiita suurempaan joustoon."
Enestam toivoo, että jo seuraavaan tuloratkaisuun voitaisiin sisällyttää tämänkaltaisia elementtejä. "Mutta en ole kovin optimistinen", hän toteaa.
Keskitetty ratkaisu
on liian jäykkä
Enestamin mielestä keskitetyissä tupo-ratkaisuissa on liian paljon jäykkyyttä. "Ne ovat olleet maltillisia makrotasolla ja niillä on ollut osuutensa yhteiskuntarauhaan. Yksityisen sektorin alojen välillä on kuitenkin huomattavasti isompia eroja kuin mitä keskitetyssä sopimuksessa pystytään huomioimaan", Enestam perustelee tupon hylkäämistä.
Vielä pahempi ongelma hänestä on se, että erot alojen sisällä ovat vieläkin suurempia kuin niiden välillä. "Sellaisiin räätälöityihin ratkaisuihin, joka lähtee siitä, että jokainen yritys ja työpaikka on uniikki, ei keskitetyssä ratkaisussa päästä koskaan. Siksi pitäisi sallia huomattavasti enemmän väljyyttä ja hyväksyä, että yritystasollakin tehdään ratkaisuja", Enestam jatkaa.
"Sekin on yleisesti ottaen mennyttä maailmaa, että yrityksissä työntekijät ja yrittäjä ovat napit vastakkain", hän liputtaa paikalliselle sopimiselle.
Kolme päivää työtä,kolme vapaata
RKP:n viikon päästä pidettävälle puoluekokoukselle on tehty aloite uudenlaisesta työaikamallista: tehdään kolme päivää töitä, pidetään kolme vapaata jne.
Enestamista esitys on kokeilun arvoinen. Hänestä asia pitää ottaa esille hallituksen työllisyyspolitiikkaa käsittelevässä ohjelmaryhmässä. "Minusta pitää suhtautua ennakkoluulottomasti kaikkiin rakentavassa tarkoituksessa esitettyihin aloitteisiin. En usko, että tämä sopii yleisjärjestelmäksi, mutta on varmasti aloja, joille se sopisi hyvin."
Enestamin mielestä se, että työmarkkinajärjestöt tuomitsivat ehdotuksen heti kättelyssä on vain osoitus siitä, että keskustelua kannattaa jatkaa.
"Työmarkkinajärjestöt yleensä puolustavat vain olemassa olevaa. Heillä on penseä suhtautuminen kaikkiin ideoihin ja uudistuksiin, jotka tulevat järjestöjen ulkopuolelta", Enestam toteaa.
Hänen mukaansa kolmen päivän mallia on sovellutettu Ruotsissa hyvällä menestyksellä. "Meilläkin se toimisi hoitoalalla ja naisvaltaisilla aloilla ainakin tietyssä elämän vaiheessa", Enestam uskoo.
Työpäivääkin
voisi lyhentää
Enestamin mielestä tietyillä aloilla pitäisi olla valmiutta myös kokeilla lyhyempää työpäivää. "Voitaisiin tehdä työtä 5-6 tuntia, mutta kahdessa vuorossa. Tauot voisivat olla lyhyempiä, joten palkkoja ei suhteessa alennettaisi. Kansantaloudellisesti tästä olisi hyötyä. Onhan kiinteistöihin investoitu valtavasti. Tämä saattaisi myös parantaa työllisyyttä parantaa", Enestam sanoo.
Hän lisää olleensa innostunut työajan lyhentämisestä erityisen paljon kahdeksan vuotta sitten. "Selvitytinkin asiaa, mutta ei tullut kannatusta".
Kokonaan ajatusta ei Enestamin mielestä kannattasi haudata. "Ei tämäkään minään yleisperiaatteena toimisi. Mutta on yrityksiä, joissa sitä on jo menestyksekkäästi sovellettu", Enestam huomauttaa.