Valtiopäivien avajaispuheista kannattaa lukea myös rivien välit, neuvoi puhemies Paavo Lipponen (sd.). "Tässä taidossa on tapahtunut pientä rappeutumista", Lipponen heitti Valtiopäivien avajaispuheet 1907-2006 kirjan julkistamistilaisuudessa tiistaina eduskunnassa.
"Puheet alkavat tsaarin puheista ja päättyvät Lipposen puheeseen. Tässä hyvä puoli on se, että kumpikaan ei enää ole vallassa", Lipponen nauratti kutsuvieraita eduskunnan 100-vuotisjuhliin liittyvää ensimmäistä kirjaa julkistettaessa.
Kirjaan on koottu kaikki avajaispuheet eduskunnan historian ajalta. Mukaan on otettu historiallisista syistä myös Venäjän keisarien pitämät säätyvaltiopäivien avajaispuheet vuosilta 1809 ja 1863.
Eduskunnan alkuvuosina puheen pitivät Venäjän keisarin puolesta Suomen kenraalikuvernöörit. He tyytyivät lyhyesti tervehtimään eduskuntaa ja julkistamaan valtiopäivät avatuiksi. Puhemiesten vastauspuheissa osoitettiin alamaista kunnioitusta.
Yleensä presidentin ja puhemiehen puheet muodostavat kokonaisuuden. Lipposen mukaan ne tarjoavat mielenkiintoisen kurkistuksen suomalaiseen politiikkaan eri vuosikymmeninä.
Hän muistutti, että eduskunta on kerran, vuonna 1909 , hajotettukin puhemiehen puheen takia. Tuolloin puhemies P. E. Svinhufvud ryhtyi käsittelemään sopimattomalla tavalla suurruhtinaskunnan ja emämaa Venäjän suhdetta.
Arkipyhistä leimahti kiista
Vuoden 1986 valtiopäivien avajaisissa presidentti Mauno Koiviston ja puhemies Erkki Pystysen (kok.) välille leimahti kiista arkipyhistä. He ottivat tuimasti yhteen kirkkolain muutoksesta, jolla palautettiin loppiainen ja helatorstai vanhoille paikoilleen.
Koivistoa suututti, että eduskunta oli jättänyt lain voimaanastumisajankohdan auki, presidentin ja hallituksen harkittavaksi. Hän suomi eduskuntaa vastuun pakoilusta. Pystynen kuittasi aukijätön yleiseksi ja säännönmukaiseksi menettelyksi.
Kaikkien yllätykseksi Koivisto siirsi lain muutoksen voimaantuloa viidellä vuodella vuoteen 1992 ja siten yli vaalienkin. Osa moitti Koiviston menetelleen laittomasti.
Koivisto kertoo kysyneensä laillisuudesta silloiselta oikeuskansleri Kai Kortteelta. Edelleen Koivisto ihmetteli sitä, että työmarkkinajärjestöt ylipäätänsä olivat sopineet kirkkopyhien siirrosta vuonna 1972.
"Tuli imperiumin vastaisku ja ne haluttiin siirtää takaisin paikoilleen."
Jos laki olisi tullut nopeasti voimaan, se olisi Koiviston mukaan saattanut johtaa vaikeisiin tulkintakysymyksiin työehtosopimusten noudattamisessa.
"Olihan se aika erikoinen tapahtuma", Koivisto muisteli.
Presidentin ja puhemiehen sanailua hän kuvasi "pikku otteluksi."
Kekkonen yllätti Koiviston
Koiviston mukaan häntä hätkähdytti enemmän kuunnella pääministerinä presidentti Urho Kekkosen puhetta 1970 Nordekista.
"Manasin mielessäni", Koivisto kertoi, kun kuuli Kekkosen sanovan, että Nordek-sopimus voidaan allekirjoittaa, mutta sille pitää esittää ehtoja.
"Olimme käyneet asiasta monet pitkät keskustelut, mutta Kekkosen kanta tuli yllätyksenä", Koivisto muistelee.
Riitapukarit
sulassa sovussa
Eilen tiistaina Koivisto ja Pystynen juhlistivat kirjaa sulassa sovussa. Koivisto totesi myhäillen, että yleensä presidentin avajaispuheet ovat puuduttavia, sillä niissä niissä käydään asioita luettelomaisesti läpi.
"Jos on persoonallista sanottavaa, se on luettavissa rivien välistä", hän lisäsi.
Siihen, pitäisikö puhetyyliä reippaasti muuttaa, presidentti Koivisto totesi: "Pois se minusta, että uskaltaisin ajatella ääneen (sellaista.)"