Pattijoella paljastettiin keskiviikkona juhlallisesti Ruotsi-Suomen ritariksi lyönnin 200-vuotismuistomerkki. Muistomerkin Sotaplassintien ja Kirkkotien kulmaukseen toteuttivat yhteistyössä lionsklubi LC Pattijoki ja Raahen kaupunki.
Muistomerkin pystyttämistä esitti kunnallisneuvos Eino Kastelli lionsklubille, joka ryhtyi rivakasti toteuttamaan esitystä huhtikuun alussa.
Lionsklubin presidentin Juha Airion mukaan muistomerkkihanke toteutui ahkeran talkootyön tuloksena niin hyvin, että paljastustilaisuus pystyttiin toteuttamaan päivälleen 200 vuoden päähän historiallisesta tapahtumasta.
Kunnallisneuvos Kastelli ei muistomerkki-ideasta halua ottaa koko kunniaa itsellensä, vaan toteaa alkuperäisen idean syntyneen Matti Penttilän kautta, kun hän kyseli Sotaplassintien nimen alkuperää.
"Perimätiedon mukaan tällä paikalla olisi lyöty ritareiksi Suomen sodassa kunnostautuneita upseereja. Virike löytyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemiston tiedoista, kun selvittelin mitä täällä oikein on tapahtunut", selventää Kastelli.
Maakuntalukemistossa kerrotaan, että Pattijoen Sotaplatsilla suoritettu ritariksilyönti lienee laatuaan viimeinen Ruotsi-Suomessa.
Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Eero Siniluodon mukaan Suomen sodan taisteluja käytiin alueella ja lähialueilla, Siikajoella ja Revonlahdella kahakoitiin vähän isommin. Vanhalla sotapaikalla Pattijoella lyötiin ritareiksi juuri taisteluissa kunnostautuneita.
Siniluoto kertoi, että tulevalle syksylle on valmisteilla Suomen sotaan liittyvä juhlallinen tapahtuma, jossa muistellaan Olkijoen rauhanpirtissä, silloisessa Lassilan majatalossa, 19. marraskuuta 1808 allekirjoitettua Ruotsi-Suomen ja Venäjän välistä aseleposopimusta. Virallisesti sota päättyi Haminan rauhaan 17. syyskuuta 1809.
Muistomerkin kivi on löydetty Raahen rannoilta, Kylmäniemen alueelta. Laatan muistomerkkiin on valanut raahelainen perinteisen valutaidon hallitseva Eino Tuomaala pajassansa.