Yksi Ideapark vai monta pienempää yrittäjää? Ritaharjun luoteispuolelle nelostien ja rautatien väliin ryhdytään kaavoittamaan aluetta, jota kohtaan lähes kaikki valtakunnalliset liikeketjut ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa, myös Ideapark, vahvistaa kaupunginjohtaja Matti Pennanen.
Hän kuitenkin korostaa, että asia on Oulun puolelta vielä täysin avoin.
Ritaharjuun kaavoitetaan 70 000-90 000 neliöitä kaupallisiin tarkoituksiin. Kaavan lähtökohta ja tavoite ei silti ole yhden valtavan ostosparatiisin rakentaminen, vakuuttaa asemakaavapäällikkö Matti Karhula. Kaupunki voi luovuttaa ne yhdelle toimijalle tai useammalle.
Mitään linjausta, päätöksestä puhumattakaan ei ole vielä tehty. "Poliitikot joutuvat paneutumaan siihen viimeistään ensi talvena, kun kaavan luonnos valmistuu."
Massiivisen Ideaparkin mahdollinen rantautuminen Ouluun herättää ristiriitaisia tunteita, joihin kytkeytyy laajempikin kysymys niin sanotuista peltomarketeista. Niiden pelätään syövän keskustan vetovoimaa ja sen kehittämistä.
Toisaalta huomautetaan, että on liikkeitä, jotka kuuluvat keskustaan ja liikkeitä, jotka eivät sinne kuulu. Viime mainittuja ovat esimerkiksi tilaa vievä huonekalu-, rauta- ja kodinkonekauppa.
Idea ei sytytä
Valtuutetut ovat tässä vaiheessa Ideaparkin suhteen aika varovaisia.
Juha Tapio (vas.) epäilee, riittääkö Ouluun visioidulle valtavalle uusien liiketilojen määrälle todellakin kysyntää.
"Ideaparkki ja vastaavat kompleksit vaikuttavat laajalle alueelle vieden eniten ostovoimaa lähialueilta, muun muassa lähikunnista. Samalla ne lisäävät yksityisautoilua."
Tapio haluaa kuitenkin tietää tarkemmin Ideaparkista ja sen merkityksestä seudulle.
"Tähän mennessä valtuustoa ei ole informoitu, mitkä liikkeet ovat kiinnostuneet Ritaharjusta. Tarkemmat faktat vaikuttavat siihen, näyttävätkö Oulun luottamushenkilöt mahdolliselle Ideaparkin tulolle vihreää vai punaista valoa."
Esko Kurvisen (kok.) mielestä myös Oulun pohjoispuoli tarvitsee Kaakkurin tapaisen kauppakeskuksen, mutta paikka pitää neuvotella yhdessä Haukiputaan kanssa ja yrittäjistä järjestää asianmukainen kilpailu.
Kurvinen huomauttaa, että Ideparkki on vain yksi kauppapaikan kyselijöistä.
Oulun keskusta kaipaa Kurvisen mielestä kovasti kehittämistä, sillä se ei nykyisellään vastaa sitä mielikuvaa, joka Oululla on maailmalla.
Myös Marja-Leena Kemppaisen (kd.) mielestä keskustan kehittäminen on kovasti jälkijunassa.
"Meidän on tehtävä nopeasti selkeät päätökset keskustan kehittämiseksi. On myös selvää, että uudet asuma-alueet tarvitsevat omat kauppapaikkansa. Kaakkuri ja Linnanmaa ovat hyviä esimerkkejä. Ei liian suurta, mutta kuitenkin erittäin toimivia."
Keskusta esiin
Tytti Tuppurainen (sd.) korostaa, etteivät kauas pelloille rakennettavat kolossit tue kestävää kehitystä. Niistä on sitäpaitsi tarjontaa jo aivan riittävästi.
Ideaparkista ei vielä tiedetä tarpeeksi. "Esimerkiksi minä en tunne suunnitelmien nykytilaa. Käsitykseni oululaisten toiveista on, että keskustaa halutaan kehittää omaksi olohuoneeksemme, jossa on vireitä ja tasokkaita palveluja, pieniä putiikkeja ja suuria tavarataloja. Muun muassa citybussit ovat selkeästi osoittaneet tarpeellisuutensa."
Kempelekin haluaa
Myös Kempele on - vastoin seutukaavaa - kaavoittamassa Zeppelin lähistöä niin Ideaparkkia kuin muitakin toimijoita varten, huomauttaa Veikko Ervasti (vihr.)
"Oulun tekninen virasto on ainakin tähän asti lähtenyt peltomarkettien kehittämisen tielle. Huonon omantunnon lepyttämiseksi keksittiin keskustan kehittäminen kallioparkkeineen. On tietysti aika ristiriitaista kehittää molempia."
Jos Oulun kaupunginvaltuutetut pantaisiin nyt äänestämään Ideaparkista, enemmistö todennäköisesti olisi vastaan, arvioi Raimo Hämeenniemi (kesk.). Itse hän ainakin suhtautuu siihen varauksella. Hän on myös havainnut, että yrittäjät, jotka olisivat tulossa Galleria- ja Pallaskortteleihin, odottavat ensin, mitä muualla tapahtuu.