Kaikki maassa makaavat oksat ja kannot tulipesiin, vesivoimaa ja tuulimyllyjä lisää. Suomi joutuu totisen paikan eteen, jos EU-komissio saa tahtonsa läpi energiapolitiikassa.
Komissio vääntää parhaillaan kuumeisesti kasaan tavoiteohjelmaa uusiutuvan energian käytöstä. Tavoitteena oli saada paperi valmiiksi Balin suureen ilmastokokoukseen 5. joulukuuta, mutta nyt näyttää siltä, että ohjelmapaperi valmistuu vasta tammikuussa lopussa. EU olisi halunnut todistella Balilla edistyksellisyyttään ilmastopolitiikassa.
EU-komission tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energiantuotannosta. EU-maiden keskiarvo on nyt 6,5 prosenttia.
Turvetta ei pidetä
uusiutuvana
Kestävän kehityksen yksikköä Metsäteollisuus ry:ssä johtava Anders Portin uskoo, että turve hyväksytään jossakin vaiheessa uusiutuvaksi luonnonvaraksi, mutta tähän hätään ei Suomen lobbaus ehdi. Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on 6-7 prosenttia.
Suomen prosenttiluku uusiutuvan energian käytössä on 24. EU:n komissio vaatii kuitenkin kaikkia maita mukaan talkoisiin. Jos komissio saa tahtonsa läpi ja kaikkien maiden on nostettava osuuttaan 13 prosenttia, nousee Suomen prosenttiluku lähemmäksi 40:ää.
"Se tulee olemaan vaikeasti saavutettava tavoite. Kun komissio ryhtyi leikkimään tätä numeroleikkiä, ei se pohtinut sitä, mikä on mahdollista ja mikä ei", Portin harmittelee.
Jätepuun keruuta
voidaan tehostaa
Suomen vaihtoehdot ovat vähissä. Vesivoiman lisärakentaminen on lähes tulkoon poissa laskuista, ja ydinvoimaa ei lueta uusiutuviin lähteisiin vaikka se säästääkin ilmastoa.
Teollisuuden raaka-aineeksi kelpaamatonta puuta kerätään nyt noin kolme miljoonaa kuutiota. Portin arvelee, että määrä voidaan helposti kolminkertaistaa, mutta sillä ei kokonaisprosenttia saa hilattua useaa prosenttia ylöspäin.
Halkoja ja muuta polttopuuta haetaan metsistä 2-4 miljoonaa kuutiota. Metsäteollisuus pelkää, että tätä pottia ryhdytään kasvattamaan veroporkkanoin, jotta uusiutuvan energian osuus saataisiin kauniimmaksi.
Keski-Euroopassa metsää kaadetaan aivan yleisesti poltettavaksi. Suomestakin on lähtenyt Saksaan muutama mäntytukkilasti, kun hinta siellä on niin hyvä valtion tukiaisten ansiosta.
Huomattava osa Suomen bioenergiasta on peräisin teollisuuden prosesseista. Sellun keitosta syntyy mustalipeää ja lietteitä. Sahoilta jää puruja, haketta ja kuorta. Ne kaikki voidaan polttaa korkeassa lämpötilassa sähköksi ja lämmöksi.
Syöttötariffit
peikkona
Uusiutuvan energian käyttöä voidaan edistää syöttötariffeilla ja vihreillä sertifikaateilla.
Syöttötariffi on takuuhinta tuulivoiman tuottajille. Sen maksavat sähkön käyttäjät.
Metsäteollisuudelle syöttötariffi on pelon aihe, koska metsäteollisuus käyttää 30 prosenttia Suomen sähköstä.
Vihreä sertifikaatti on esimerkiksi Ruotsissa käyttöön otettu ohjauskeino, jossa sähkön käyttäjä on velvoitettu ostamaan tietyn osan - esimerkiksi kymmenen prosenttia - käyttämästään sähköstä vihreän sertifikaatin saaneella sähköllä. Se on useimmiten uusiutuvaa energiaa.
EU:ssa on myös pohdittu hiilidioksidin päästökaupasta tutun järjestelmän käyttöönottoa energiantuotannossa.
Eli jos jollakin maalla on uusiutuvaa energiaa yli vaaditun tason, voisi se myydä prosentteja halukkailla.
"Periaatteessa hyvä idea, mutta kuka myy, kun kaikki maat kamppailevan saman ongelman kanssa", Anders Portin miettii.
