Oulu Toukokuisen ydinvoimapäätöksen kylkeen eduskunnassa kasattu risupaketti on saanut vastoin odotuksia aikaan todellista säpinää kauppa- ja teollisuusministeriössä.
Kansallisten energiansäästötalkoiden nimissä ministeriö aikoo selvittää jopa erillisen energiansäästölain tarpeellisuuden.
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) pöydälle ja syyniin lakiehdotus on tarkoitus saada toukokuun loppuun mennessä.
Vieläkin nopeammalla aikataululla selvitetään vuodelta 1999 peräisin olevan energiansäästöohjelman päivitystarve. Jo nyt on varmaa, että tarvetta on.
Ministeriössä säästötavoitteiden mahdollista kytkemistä lakiin luonnehditaan "keinona järeäksi".
Ministeriön ylijohtaja Taisto Turunen sanoo, että kaikki vaihtoehdot energian säästämiseksi ja käytön tehostamiseksi tutkitaan.
"Paineet ovat sen verran suuret, että mikään näennäinen pohdinta ei enää riitä. Myös eduskunta edellytti keväällä yleislain tarpeen selvittämistä", hän sanoo.
Autoilu rauhaan
Osana säästöpakettia ministeriö selvittää myös energian jakeluyhtiöille räätälöidyn erityisen palveluvelvoitteen määräämistä.
Ylitarkastaja Aimo Aalto sanoo, että toteutuessaan se velvoittaisi jakeluyhtiöt valistamaan asiakkaitaan energian säästötavoista ja uusista tekniikoista - ja tietenkin omalla kustannuksellaan.
"Nyt pohdimme sitä, voidaanko tällaista velvoitetta ylipäätään säätää", hän sanoo.
Ylijohtaja Taisto Turunen ei halua vielä tässä vaiheessa arvioida, mitä mahdollinen energiansäästön yleislaki voisi pitää sisällään.
"Yksityisen ihmisen elämään ja kulutukseen lailla tuskin voitaisiin puuttua esimerkiksi siten, että yksityisautoilulle asetettaisiin jonkinlainen kilometrikatto", hän sanoo.
Voimassa olevan energiansäästöohjelman laatimisen yhteydessä 1990-luvun lopulla yksityisautoiluun yritettiin kajota erityisillä kaupunkitulleilla. Esitys ei saanut kuitenkaan kannatusta, ja siitä luovuttiin.
Sen sijaan lain velvoitteet voisivat kohdistua julkiseen valtaan itseensä. Turusen mielestä siinä voitaisiin esimerkiksi antaa energian säästöön liittyviä määräyksiä julkiseen rakentamiseen.
"Sisällön pohdinta on kuitenkin työryhmän tehtävä. Toki sen tulee selvittää sekin, onko tällainen laki ylipäätään mahdollinen", Turunen sanoo.
Risupaketti elää
Ministeriö tutkii osana niin sanottua risupakettia myös uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uusimistarpeen. Uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käytön lisääminen on energiapoliittisissa linjauksissa samalla viivalla kuin säästöjen hakeminen.
"Ne ovat energiapolitiikan päätulosalueet, ja siksi niitä koskevien ohjelmien päivitykset ovat tarpeen. Se on myös eduskunnan tahto", Turunen sanoo.
Samalla hän torjuu epäilyt, että ydinvoimapäätökseen kytkettyjä ponsia ei olisi otettu ministeriössä tosissaan.
"Me olemme reagoineet niihin ja ryhtyneet niiden edellyttämiin toimiin useallakin eri rintamalla", Turunen sanoo.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on luvannut raottaa ponsien yksityiskohtaisempaa toteutumista eduskunnalle kansallisen ilmastostrategian raportoinnin yhteydessä vielä ensi talvena
Pienet askeleet
Maan suurimman turvetuottajan Vapo Oy:n energiatoimialan johtaja Juhani Hakkarainen luonnehtii kauppa- ja teollisuusministeriön esityksiä ja tekoja pieniksi askeliksi oikeaan suuntaan. "Monet päätöksistä koskevat ensi vuoden budjettia. Pitempiaikainen sitoumus kotimaisten polttoaineiden käytön varmistamiseen ja lisäämiseen olisi kuitenkin paikallaan", Hakkarainen sanoo.
Turvetuottajat asettavat suuria odotuksia erityisesti uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uusimiseen. Nykyisessä ohjelmassa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.
Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Raimo Sopo sanoo uskovansa, että turpeen asema kohenee jatkossa.
"Mikäli turve määriteltäisiin uusiutuvaksi polttoaineeksi, se parantaisi sen verotuskohtelua ja tekisi käytöstä entistä kannattavampaa", hän sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toiminnanjohtaja Niilo Piisilä antaa myös tunnustusta risupaketin jatkohoidosta.
"Suunta on myönteinen, mutta ainakin vielä riittämätön. Tavoitteeksi asetettu energiapuun käytön lisääminen viidellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa vaatisi suurempia satsauksia", Piisilä sanoo.