Ulkopoliittinen kiistely jatkuu. Kokoomuksen mukaan presidentin ja hallituksen linjaerot rauhanturvalain muuttamisesta tulivat entistä selkeämmin esille, kun presidentti Tarja Halonen kertoi lehtihaastattelussa suhtautuvansa "varovaisesti" EU:n nopean toiminnan joukkoihin ilman YK:n mandaattia.
Presidentti toisti perjantaina Yleisradion haastattelussa suhtautuvansa rauhanturvalain muuttamiseen ja EU:n uusiin taistelujoukkoihin hyvin "varovaisesti ja vakavasti".
Oman lisäjuonteensa synnytti keskustan ja SDP:n pää-äänenkannattajien yhteinen pääkirjoitus, jossa kokoomusta syytettiin yrityksestä lyödä kiilaa presidentti Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) välille.
Presidentti torjui radiouutisten haastattelussa väitteet ulkopoliittisen johdon erimielisyydestä. Hän kummasteli, miksi ulkopolitiikasta pitää hakemalla hakea erimielisyyksiä.
Tuomioja vetoaa
YK:n periaatteisiin
Vanhanen ei tiukasti näkemyseroja torjunut. Hän käski odottaa, että asian valmistelu saadaan päätökseen.
Aiemmin Vanhanen on kertonut valmiutensa rauhanturvalain muuttamiseen niin, että EU-mandaatti riittää. Hän sanoi Kalevan järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, että EU-mandaatin hakeminen erityislailla viivästyttäisi operaatioita liiaksi. Vanhasen mukaan EU-mandaatillakaan Suomi ei sallisi operaatiota, joka rikkoisi YK:n periaatteita, mutta se jättäisi Suomelle mahdollisuuden toimia, jos YK ei kykene välttämättömiin päätöksiin.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vetoaa YK:n periaatteisiin. RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on lehtihaastattelussa myöntänyt näkemyserot hallituksen ja presidentin välillä.
Presidentti suhtautuu yhä epäilevästi operaatioihin, joilla ei ole YK:n mandaattia. Hän liputti Hufvudstadsbladetin haastattelussa edelleen sille ja sanoi suhtautuvansa "varovaisesti" EU-joukkoihin ilman sitä. Lisäksi Halonen kyseli voimankäyttövaltuuksiin liittyen, saako esimerkiksi pakenevaa ihmistä ampua tai voidaanko ampumalla puolustaa myös omaisuutta.
Halonen sanoi, että keskustelu EU-joukoista on ollut väärillä urilla. Hänen mielestään ei ole juuri keskusteltu siitä, mihin tilanteisiin voimme joutua. "Meidän pitäisi puhua myös sinkkiarkuista vielä, kun ne ovat tyhjiä", Halonen kärjisti.
Presidentin mielestä pitää olla selkeä käsitys siitä, millaisiin operaatioihin Suomi voi joutua. Halonen kuitenkin kiisti olevansa ehdottomasti nopean toiminnan joukkoja vastaan tai niiden puolesta.
Vanhanen: Sama
näkemys ongelmista
Pääministeri Matti Vanhanen väisti perjantaina linjaerot korostamalla: "Ei hallituksella ole vielä kantaa. Valmistelu on vasta alkamassa. Rauhanturvalain sisältö tulee päätettäväksi vasta ensi vuonna."
Presidentin kannanotto ei Vanhasen mukaan vaikuta lain uudistamisen arviointiin, jota tehdään ulkoministeriön johtamassa työryhmässä. Samaa vakuutti ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
Vanhasen mukaan hänellä ja presidentillä on sama näkemys lain uudistamiseen liittyvistä ongelmista. Niitä ovat voimankäytön oikeutukseen ja mandaattiin liittyvät kysymykset. Ratkaisua pyritään Vanhasen mukaan hakemaan hyvässä yhteistyössä. "Olemme keskenämme näistä kysymyksistä paljon keskustelleet ja kartoittaneet ongelmakysymykset, joihin valmistelussa joudutaan vastausta hakemaan", Vanhanen totesi.
Sekä voimankäytön säännöissä että mandaatissa nousee Vanhasen mukaan esiin vaikeita kysymyksiä, jotka vaativat erittäin tarkkaa ja huolellista harkintaa.
Voimankäytössä on kyse siitä, milloin, minkälaista ja millaisissa tilanteissa sotilaat saattavat käyttää voimaa. "Tässä eri mailla on erilaisia säännöksiä. Kun mennään yhteen joukkokokoonpanoon, on pakko yhdenmukaistaa säännöt. Mandaatti on siinä mielessä hankala, että me olemme niitä harvoja maita, joilla on laissa erilainen käytäntö kuin muilla", Vanhanen selvitti.
Tuomiojasta vain
vivahde-eroja
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan hallituksen sisällä tai hallituksen ja presidentin välillä ei ole mitään olennaisia näkemyseroja. Kyse on vivahde-eroista. Kuva linjariidoista on keinotekoinen.
Tuomiojan mukaan on olennaista varmistaa kaikissa olosuhteissa se, että toimitaan YK:n peruskirjan mukaisesti ja sen tarkoittamalla tavalla.
Myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) korosti, että työryhmä ryhtyy vasta käsittelemään rauhanturvalakia. Nyt hänen mukaansa tarvitaan informatiivista ja analyyttistä keskustelua. "Nyt on liian aikaista ottaa kantaa", Kääriäinen sanoi.