Pekka M. Sinisalon mielestä kiistellyt molemmat maahanmuuttokeskustelun ääripäät ovat olemassa. Hän sanoo saaneensa suoria tappouhkauksia kummaltakin.
Julkiseen keskusteluun ahkerasti osallistuva vastaanottokeskusjohtaja, perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja, entinen Eurooppa-työläinen ja vihreän opettajavaimon mies.
Muun muassa tätä on Pekka M. Sinisalo.
- Ja lapset ranskankielisessä koulussa, hän lisää.
Sinisalo on ristiriitaisuuksien mies, ja hän on tuntenut sen nahoissaan. Sinisalon mukaan uhkaukset ovat arkipäivää. Välillä käydään fyysisesti käsiksi. Muutama päivä sitten auton kylkeä naarmutettiin Helsingin keskustassa. Silloin asialla olivat luultavasti SPR:n vastustajat. Sinisalo hymähtää kysymykselle siitä, onko kiistelty toinenkin ääripää olemassa.
- Olen tutustunut hyvin elävästi molempiin. Kumpikin ovat loppupeleissä äärimmäisen suvaitsemattomia.
Molemmilta Sinisalo sanoo saaneensa suoria tappouhkauksia. Jopa koulussa lapsille huomautellaan siitä, että isä on persu. Sinisalon mukaan uhkailua tulee tällä hetkellä enemmän "niin sanotun suvaitsevaiston piiristä".
Mitä ääripäät konkreettisesti ovat? Sinisalon mukaan ei ainakaan puolueita.
- Perussuomalaiset eivät ole ääripää. Siellä on tietyt perussuomalaiset, mutta enemmän Rajat kiinni - ja Suomi ensin -porukka. Toisella puolella ovat anarkistit ja vastaavat, joilla ei ole tekemistä vihreiden kanssa.
"Vaikeimpien tapausten" keskus
Evitskogin vastaanottokeskus Kirkkonummella on ankeahko rakennus keskellä maalaisidylliä. Ovikyltissä on ohjeita mustikanmyyntiin.
- Maalla oleminen on hyvä asia. Paheet ovat vähän kauempana, sanoo Sinisalo.
Lähellä olevaa 3 600 neliön urheiluhallia Sinisalo pitää luksuksena. Jalkapallo ja kuntosali maistuvat nuorille miehille.
- Jalkapallossa meillä ei pelata maajoukkueilla. Miesten mielet kuumenisivat vähän kuin jääkiekossa, pelattaisiin oman kansan puolesta, hän selittää.
Evitskogin vastaanottokeskuksessa asuu 310 miestä, 82 on yksityismajoituksessa. Sinisalon mukaan tänne tullaan sitten, kun muualla ei ole pärjätty.
- Tänne on kertynyt ns. vaikeimpia tapauksia, joille saatamme olla 8. vastaanottokeskus.
Sinisalo sanoo, että moni turvapaikanhakijoista kokee, että Evitskog on paikoista ensimmäinen, jossa heitä "kohdellaan kuin ihmisiä". Hänen mukaansa se tarkoittaa läsnä olemista arjessa.
- Johtaja on aina tavattavissa eikä sulkeudu toimistoon. Ihmiset ovat tulleet yhteiskunnista, joissa johtajan asema on selkeämpi kuin meillä.
Rutiineja, huumoria ja selvät säännöt
Myös kesken haastattelun johtajan oveen koputetaan. Irakilainen Yousif Hachim astuu sisään ja haluaa antaa kommenttejaan lehteen. Hän sanoo, että muutkin aulassa parveilevat miehet ovat valmiita haastatteluun. Asia koskee Evitskogin lakkauttamista. Asukkaat tahtovat kertoa, että he eivät ole lähdössä mihinkään. Sinisalon mukaan ensi keskiviikkoon mennessä sadan miehen on oltava ulkona talosta. Henkilökunnalle päätös tietää Sinisalon sanoin kortistoa.
Puolet miehistä siirretään Sinisalon mukaan Luonaan Espooseen ja Vantaalle, puolet Kauhavalle. Busseja ja kuorma-autoja tulee hakemaan, mutta Hachimin mukaan kukaan ei niihin astu.
- Viime yönä yksi yritti itsemurhaa. Parikymmentä muuta on valmiita samaan, koska he eivät halua lähteä, hän kertoo.
Miksi eivät? Hachimin mukaan on opiskelu- ja työpaikat sekä suomalaiset ystävät. On myös rauha, josta hän kiittelee henkilökuntaa.
- Täällä on muslimeja, kristittyjä, kurdeja, ihmisiä Afganistanista ja Irakista, maista, joilla on ongelmia keskenään. Ihmisillä on ollut aiemmin ongelmia ja tappeluita, mutta täällä ei niitä ole. Itse olen saanut Pekalta kärsivällisyyttä, uskoa ja toivoa.
Sinisalon mukaan ongelmatapauksina siirretyistä miehistä ei ole ollut Evitskogissa ongelmia, kun heitä on kuunneltu ja huomioitu.
Johtaja vannoo rutiinien, huumorin, selkeiden sääntöjen ja "tietynlaisen kurinpidon" nimeen. Töppäilystä on seurauksensa. Hänen mukaansa asukkaat kokevat sen oikeudenmukaisena. Kyläyhteisössä ei Sinisalon mukaan ole suurempia ongelmia ollut.
- Kahden vuoden ajalta on pari yksittäistapausta, joissa tyttöä on ahdisteltu bussissa. Olemme ilmoittaneet pojille, että täällä on täydellinen naisrauha ja ahdistelusta tulee heti lähtö. Se on ymmärretty viimeistään silloin, kun olen kysynyt, että mitä jos nainen olisi oma siskosi.
Monilla ei ole paluuta
Miten Halla-ahon kauden perussuomalaisuus ja Sinisalon työ sopivat yhteen? Sinisalo sanoo ajattelevansa koko Suomen etua.
- Tilanne pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Se liittyy kansalliseen turvallisuuteen, ja sillä on pitkälle kantavia vaikutuksia Suomen kansainväliselle maineelle. Siksi tähän ryhdyin.
Suvakki-rasisti-jaottelun sijasta Sinisalo perää "tervettä kriittisyyttä".
- Selvää on, että osa hakee turvapaikkaa väärin perustein. Heidät pitäisi karsia pois mahdollisimman nopeasti ripeillä alkuhaastatteluilla. Ei kukaan pysty elämään kahta vuotta jatkuvassa epätietoisuudessa. Se alkaa vaikuttaa mielenterveyteen.
Ne, jotka tulivat vain katsomaan, millaista Suomessa on, lähtivät Sinisalon mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Niillä, jotka ovat olleet täällä kaksi vuotta, ei hänen mielestään ole käytännössä paluuta kotimaahan.
- Syitä voi olla monia, mutta siellä on sillat poltettu. He menevät mieluummin kadulle tai yrittävät salaa esimerkiksi Saksaan.
Puolueensa tavoin Sinisalokin kannattaa palautuskeskuksia. Hänen mielestään ne olisivat apuna, kun päätöksiä uhataan tehdä tunnekuohussa. Kun karkotuspäätös tulee ja vastaanottokeskuspalvelut päättyvät, ihmiselle jää 30 päivää aikaa harkita.
- Se on lyhyt aika päättää loppuelämästä. Keskuksessa tuettaisiin paluuta ja annettaisiin ruokaa. Se ei olisi vankila, mutta siellä olisi ilmoittautumisvelvollisuus. Siellä voisi pohtia, että jos autetaan kotimaahan, niin olisiko se kuitenkin se parempi vaihtoehto.
Vaikeista paikoista on päästävä yli
Lainvoimaisten pakkopalautusten ja viranomaisten vastustamista Sinisalo ei ymmärrä. Hänen mielestään oikeustaju katoaa sillä tiellä nopeasti. Vastaanottokeskuksen henkilökunnallekin Sinisalo sanoo, että "ette voi kerätä näiden ihmisten tuskaa selkäreppuihinne".
Mikä Sinisalolle itselleen on ollut työssä emotionaalisesti vaikeinta?
- On sitä paljonkin. Kun esimerkiksi perhe saa oleskeluluvan ja veljet pannaan takaisin tai kun yksityismajoituksesta lähetetään isoja perheitä takaisin. Tai kun perheestä kuolee lapsi, joka haudataan tänne, ja perhe lähetetään takaisin. Kyllähän ne ovat semmoisia paikkoja. Niistä pitää sitten vain äkkiä päästä yli, koska muuten ei pysty johtajan työtä hoitamaan.
Pekka M. Sinisalo
48-vuotias Evitskogin lakkautettavan vastaanottokeskuksen johtaja. Pesti kestää marraskuuhun asti.
Asuu Kirkkonummen Veikkolassa vaimonsa ja 3 lapsensa kanssa. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Asunut aiemmin lähes 10 vuotta Luxemburgissa, jossa työskenteli Eurooppa-koulussa ja EU-tuomioistuimen tiedotuksessa.
Liittyi perussuomalaisiin vuonna 2004, kun ystävä Jussi Niinistö pyysi eurovaaliehdokkaaksi. Puolueen kannatus oli silloin 0,54 prosenttia. Itä-Helsingissä kasvanut Sinisalo kertoo pitäneensä sitä ennen perussuomalaisia SMP:n jatkumona ja "junttipuolueena".
Rentoutuu vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Reservin kapteeni.
