Pankkiin paljon säästävien kannattaisi harkita muitakin sijoitusmuotoja. Säästämistä taas voisivat harrastaa kulutusluottoon turvautuvat.
Pankkitileillä makaa paljon varsinkin ikääntyneiden suomalaisten rahoja. Talletusten määrä on pysynyt vuosia vakaana. Perinteinen säästämismuoto on ainakin matalan inflaation oloissa turvallinen, mutta tuottavuudesta ei matalien korkojen aikana voi juuri puhua.
Suurten pankkitilien omistajien kannattaisikin harkita myös muita säästämismuotoja. Esimerkiksi sisällöltään harkittu, useiden yhtiöiden osakkeisiin hajautettu osakesalkku on varsin turvallinen ja miltei aina pankkitiliä tuottavampi sijoituskohde.
Joidenkin suomalaisten uusi ihastus, pankkien innokkaasti markkinoimat sijoitusrahastot, on sen sijaan paljon epävarmempi kohde. Niihin on kyllä helppo mennä mukaan, kun rahalaitokset tarjoavat auliisti apuaan. Monet ovat kuitenkin havainneet, että ainoa puuhassa varmasti pärjäävä on rahaston ylläpitäjä. Omaisuudenhoitomaksut voivat nousta rahastoissa ällistyttävän suuriksi.
Matalatuottoisina mutta varmoina markkinoidut rahastot ovat tosiaan osoittautuneet sanansa mittaisiksi eli vähän tuottaviksi. Kovin monet ovat huomanneet myös, että suuren voiton mahdollistajiksi, mutta myös riskin sisältäviksi mainostetut rahastot sisältävät hyvin usein juuri viimeksi mainitun ominaisuuden.
Varsinkin nuorehkot suomalaiset ovat yhä enemmän ryhtyneet hankkimaan kestokulutustavaroita kulutusluoton turvin. Isojakin ostoksia tehdään usein niin, että käsirahaa on vähän tai ei lainkaan.
Omaan maksukykyyn uskotaan joskus liiankin toiveikkaasti. Tilastokeskuksen tuoreen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteensa oli toukokuussa hieman vahvempaa kuin huhtikuussa. Sen sijaan usko Suomen talouteen kutistui. Näkemyksissä on ilmeinen ristiriita. Turhan helposti ihmiset unohtavat mahdollisuuden, että talouden hiipumisen ikävät seuraukset voivat osua juuri omalle kohdalle.
Vaikka kotitalouden näkymät olisivatkin myönteiset, etenkin suuria hankintoja kannattaisi rahoittaa nykyistä enemmän ennakkosäästöillä. Harva huomaa tai välittää laskea, kuinka kalliiksi luotolla ostaminen käy.
Myös nuorten ihmisten kannattaisi varautua pahojen päivien varalle. Esimerkiksi velkaisessa asunnossa elävän talouden saattaa suistaa raiteiltaan melko vähäinenkin takaisku saati sitten korkotason joltinenkaan nousu. Pankkien mahdollisimman pienellä korkomarginaalilla käymä asuntolainakilpailu on ollut jo pitkään riskirajoilla.
Syytä varautua olisi siksikin, että valtiovarainministeriö ennakoi tuoreessa suhdannekatsauksessaan tämän vuoden talouskasvua entistä varovaisemmin. Maaliskuussa kasvuennuste oli 3,3 prosenttia, nyt tasan kolme. Ensi vuonna ministeriö ennakoi kasvun jäävän 2,6 prosenttiin. Syynä on maailmantalouden hiipuminen muun muassa öljyn kallistumisen takia.
Jotakin hyvää suomalaisten kulutusinnossa on. Kokonaistuotannon kasvu perustuu pitkälti hyvään kotimaiseen kysyntään. Tosin myös nettovienti vahvistaa tänä vuonna kasvua. Ensi vuosi lienee vaikeampi.
Myönteistä on se, että työllistävän kasvun raja näyttää laskeneen. Tähän saakka työllisyyden on havaittu paranevan, kun talouskasvu on vähintään kolme prosenttia. Nyt työllisyys näyttäisi paranevan jo 2,5 prosentin kasvulla. Suurtyöttömyyden oloissa se tosin näkyy kiusallisen hitaasti.