Suomen kansantaloudessa eletään ristiriitaisten tuntemusten aikoja. Synkkiä uutisia joukkoirtisanomisista on tullut tasaisin välein, ja ne huipentuivat UPM:n ilmoitukseen 3 000:n työpaikan vähennyksestä parissa vuodessa.
Samaan aikaan valtiovarainministeriö kertoo, että teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi Suomessa viime vuonna peräti 15 000:llä. Se ennustaa, että työpaikkoja tulee tänä vuonna lisää kaikkiaan 30 000. Eniten työntekijämääräänsä kasvattavat yksityiset palvelut ja rakentaminen.
Talouden lujasta kasvusta kertovat myös tälle vuodelle ennustetut bruttokansantuotteen muutosarviot. Kaikki ennusteensa tehneet tutkimuslaitokset arvioivat, että kasvu osuu kolmen ja neljän prosentin väliin. Ministeriö ennakoi tiistaina tämän vuoden kasvulukeman 3,7 prosentiksi. Se olisi enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2000.
Kasvua tukee osaltaan keventynyt verotus. Viime vuonnakin valtion tuloverotus keveni, mutta sen tehoa söivät kunnallisverotuksen kiristyminen ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun nousu.
Komeaa tämänvuotista kasvuennustetta selittää kylläkin osin viime vuoden kasvulukema, joka jäi metsäteollisuuden työtaistelun vuoksi vain 2,1 prosenttiin. Muuten se olisi ollut kolmen prosentin tuntumassa, ja siksi tämän vuoden lukema olisi vastaavasti nyt ennustettuja alhaisempi. Ensi vuonna jäädään näillä näkymin taas alle kolmen prosentin kasvuun.
Tästä huolimatta Suomen kansantalouden vauhti on nyt rohkaiseva. Parasta on, että jopa alle kolmen prosentin kasvu näyttää kohentavan työllisyyttä. Taloustieteilijöiden vanhan nyrkkisäännön mukaanhan työllisyys alkaa parantua, kun talouskasvu on yli kolme prosenttia. Tämä laki ei näytä enää nyky-Suomessa pitävän kutinsa.
Talouden hyvä veto on merkille pantavaa myös ensi vuoden eduskuntavaalien kannalta. Jos työpaikkoja syntyy samaan tahtiin kuin on viime kuukausina syntynyt, hallitus saattaa päästä tavoitteeseensa 100 000 uudesta työpaikasta vaalikauden aikana. Siihen yltäminen olisi mainio kampanja-ase hallituspuolueille.
Taivaalla on myös pilviä. Euroalueen kasvu on yhä nihkeää, Suomen kotitalouksien velkamäärä alkaa jo huolestuttaa, tuotantokoneisto vanhenee, ja samaan aikaan väestökin ikääntyy. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouskasvu hidastuu ministeriön arvion mukaan kahteen prosenttiin. Se ei enää ole kehuttava lukema ja korostaa kasvua tukevan talouspolitiikan merkitystä.
paakirjoitus@kaleva.fi