Irakin sodan aikana keskusteltiin paljon lehdistön merkityksestä todellisuuden ja poliittisen mielipiteen muokkaajana. Samaa kysymystä käsittelee näyttelyssään myös australialainen John Pilger, yksi maailman kiistanalaisimmista sotakirjeenvaihtajista, jonka näyttely on parhaillaan esillä Kööpenhaminan Nikolaj-näyttelyrakennuksessa.
1960-luvulta lähtien Pilger on kiertänyt maailmaa dokumentoimassa valtataistelujen aiheuttamia kärsimyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia. Hänet tunnetaan palkituista reportaaseistaan, elokuvistaan ja kirjoistaan.
Keskeisenä kysymyksenä Pilgerin tuotannossa on lehdistön merkitys todellisuuskuvan ja poliittisen mielipiteen muokkaajana.
"Ei riitä, että journalisti ymmärtää asemansa sanansaattajana, vaan hänen on ymmärrettävä myös sanomaan liittyvä piilevä viesti ja sen ympärille syntyvät harhat", sanoo Pilger.
Hän kannattaa voimakkaiden kuvien ja painetun sanan yhteisvaikutusta, ja on sen vuoksi tiiviissä yhteistyössä johtavien dokumentäärivalokuvaajien kanssa.
Kun hän sattui yhdessä valokuvaaja Steve Coxin kanssa paikalle todistamaan aseistamattomien opiskelijoiden joukkomurhaa Itä-Timorissa, tuli tämä raaka kansanmurha muun maailman tietoon ennen kaikkea juuri tästä verilöylystä otettujen kuvien ansiosta.
Vetoavia kuvia
Näyttelyn yli kaksisataa valokuvaa aina 1960-luvulta tähän päivään on jaoteltu maantieteellisesti. Kooste käsittää kuvia mm. Irakista, Kambodzasta, Vietnamista, Bangladeshista, Australiasta, Keski-Amerikasta, Afrikasta, USA:sta ja Englannista.
Pilger keskittyy ennen kaikkea teemoihin poliittinen väkivalta, poliittinen sodankäynti, rotuviha, nälänhätä, köyhyys, maahanmuutto ja globalisaatio.
Kuvat ovat voimakkaita. Vaikuttavuus saavutetaan myös kuvateksteillä. Kuten valokuvaaja Penny Tweediesin valokuvassa, jossa bangladeshiläinen nuori mies katsoo ylöspäin häntä tukasta kiinnipitävää sotilasta. Katsojaan vetoaa juuri tuo säikähtynyt ja anova katse, mutta kuvatekstistä selviää myös, että kuva on sodasta joka 1971 johti Itä-Pakistanin hajoamiseen ja Bangladeshin syntyyn, ja että tämä epätoivoinen mies oli yksi niistä viidestä nuorukaisesta, jotka ammuttiin vähän myöhemmin.
Yhtä voimakas on valokuvaaja Philip Jones Griffithin kuva vanhemmasta vietnamilaisnaisesta, joka näyttää kuvia kaikista lapsistaan, jotka saivat surmansa Vietnamin sodassa.
Muita teemoja näyttelyssä ovat köyhien englantilaisten kaivostyöläisten vaikeat työolot, Australian aboriginaalien sorto ja 1970-luvun diktatuurien uhrit Nicaraguassa ja El Salvadorissa. Räikeässä ristiriidassa näiden inhimillisten kärsimysten kanssa on esimerkiksi valokuvaaja Ken Reganin muotokuva mafiapomo Joe Colombosta perheineen, josta Mario Puzo on tehnyt elokuvan Kummisetä.
Näkymätön historia
Näyttelyn yhteydessä nähdään myös Pilgerin tekemiä dokumenttielokuvia, mm. Paying the Price: Killing the Children of Iraq vuodelta 1999, joka kuvaa YK:n kauppasaarron aiheuttamia seurauksia Irakin siviiliväestölle.
John Pilger oli itse läsnä ensi-illassa Kööpenhaminan elokuvamuseolla ja selitti elokuvan tarkoituksena olleen kohdata ne, jotka nämä kärsimyksen Irakin siviiliväestölle ovat aiheuttaneet.
John Pilger ja hänen valokuvaavat työtoverinsa ovat muutakin kuin rohkeita silminnäkijöitä - he kirjoittavat historiaa tuleville sukupolville, historiaa, jota ei historiankirjoista usein löydy.
John Pilger: Reporting the World, Nikolaj-näyttelyrakennus, Kööpenhamina, 9. kesäkuuta saakka.