Polkupyöräonnettomuuksia sattuu paljon enemmän kuin viralliset tilastot kertovat. Viime vuonna Suomessa loukkaantui noin 900 pyöräilijää, mutta sairaalatilastojen ja haastattelujen perusteella on arvioitu, että tilastoista puuttuu jopa 30 000 pienempää vahinkoa. Näistäkin arvioista puuttuvat vielä pieniä naarmuja saaneet, jotka eivät käy lainkaan jatkotutkimuksissa.
Yleisimmin polkupyöräonnettomuus sattuu hyvissä olosuhteissa, päivänvalossa ja kuivalla tiellä. Menehtyneistä yli puolet on iäkkäitä, yli 64-vuotiaita, jotka eivät käytä kypärää. Loukkaantumisriski on on puolestaan kaksinkertainen 10-17-vuotiailla.
Pyöräilyonnettomuuteen joudutaan yleensä arviointi- tai havaintovirheen vuoksi. Pyöräilijälle vaarallisimpia paikkoja taajamassa ovat risteykset ja alikulkutunnelit, joissa vauhti kiihtyy ja näkyvyys on huono. Henkilövahinkoja tapahtuu erityisesti kärkikolmiollisissa risteyksissä. Kolmessa neljästä kuolemantapauksesta osallisena on moottoriajoneuvo.
Sääntötuntemus hataraa
Ennakkotietojen mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 21 pyöräilijää. Pohjois-Pohjanmaalla kuoli yksi ja loukkaantui 66 pyöräilijää. Kainuussa vältyttiin kuolleilta, loukkaantumisia sattui 15. Lapissa yksi pyöräilijä kuoli ja 17 loukkaantui.
Liikenneturvan Oulun aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kuvailee pyöräilijöiden sääntötuntemusta "löperöksi".
"Yksinkertainen väistämissääntökin muistetaan hatarasti, eikä tiedetä millä puolella venkutetaan menemään. Ratissa autoilija ymmärtää säännöt kohtuullisesti, mutta kun sama henkilö menee polkupyörälle, ei hän tunnu kuulleenkaan säännöistä."
Polkupyöräkuolemien määrä laskee koko ajan. Kinisjärvi löytää syyt pyöräilykypärän käytön yleistymisestä ja kevyenliikenteenväylien lisääntymisestä. "Myös korotetut suojatiet ja ylipäätään autojen alentuneet nopeudet taajamissa ovat auttaneet."
Oulussa pyöräonnettomuuksia lisää vilkas talvipyöräily sekä mopoilu kevyenliikenteenväylillä. Kinisjärven mukaan mopojen ja polkupyörien väliset onnettomuudet ovat selkeässä nousussa.
"Oululaisten helmasynti on kuitenkin jalkakäytävillä ajo. Hallituskadulla pyöräillään jalkakäytävillä todella paljon, vaikka se on kiellettyä. Meillä on valtakunnan parhaan kevyenliikenteenväylät, mutta ruutukaava-alueelta puuttuu turvallinen pyörätieverkosto. Oman turvallisuuden tunteen vuoksi moni siirtyy jalkakäytävälle ja tulee samalla rikkoneeksi liikennesääntöjä."
Kolmannes käyttää kypärää
On arvioitu, että pyöräilykypärä olisi pelastanut jopa puolet pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista. Valtakunnallisesti pyöräilykypärää käyttää 33 prosenttia pyöräilijöistä. Pohjois-Suomessa kypärän käyttöaste liikkuu reilussa 20 prosentissa. Pääkaupunkiseudulla kypärää käyttää 53 prosenttia pyöräilijöistä.
"Helsingissä liikenne on sen verran rajua, että pyöräilijä itse kokee sen vaaralliseksi. Turvallisuutta haetaan turvaamalla kaikista tärkein, eli pää", Kinisjärvi arvelee suuntauksen syyksi.
Kinisjärvi uskoo, että Oulun läänissä kypärän käytössä voidaan päästä parhaimmillaan noin 30 prosentin käyttöasteeseen. Laki ilman vaaraa sanktiosta ei saa kypäröitä päähän.
"Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, ettei minkään turvalaitteen käyttöasteessa päästä yli 30 prosenttiin, ellei siihen liity sakkorangaistusta."