Pääkirjoitus

Ris­tei­ly­ti­laus pitää var­mis­taa

Suomi on menettämässä miljardiluokan risteilijätilauksen, jos hallitus ei löydä riittävää luovuutta lainan myöntämiseen. Kyseessä on jopa koko laivanrakennusalan tulevaisuus.

Suomi on menettämässä miljardiluokan risteilijätilauksen, jos hallitus ei löydä riittävää luovuutta lainan myöntämiseen. Kyseessä on jopa koko laivanrakennusalan tulevaisuus.

Turun STX-telakan loistoristeilijätilaus ja samalla koko laivanrakennusteollisuus ovat saamassa kuoliniskun, jos hallitus ei löydä riittävää luovuutta, jolla se voi lainata telakan pyytämät 50 miljoonaa euroa.
Lainaneuvottelut ovat kestäneet kuukausia, mutta ratkaisua ei ole syntynyt.

Lainan poliittinen harkinta on osoittautunut hallituksen sisällä kimurantiksi, sillä hallituksen pitäisi noudattaa Finnveran ja OECD:n sääntöjä. Aika on käymässä vähiin, joten ratkaisun on tultava nopeasti.

Yli miljardin euron risteilijätilaus on ilman lisälainaa vaarassa lipua Ranskaan. Samalla Suomi menettäisi verotuloja sata miljoonaa euroa ja arviolta yli 20 000 työpaikkaa.

Hallituksella ei juuri ole vaihtoehtoja, paitsi jos se tieten tahtoen haluaa lisätä työttömyyttä. Risteilijätilauksella on merkitystä koko suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuuden kannalta.
Näin siitä huolimatta, että korealainen omistaja käyttää tilannetta härskisti hyväkseen.

Päätöksentekoa pitäisi helpottaa se, että kyse ei ole telakkatuesta, vaan lainasta, jolle maksetaan korkoa ja joka maksetaan takaisin, kun alus on valmistunut.

Kyseinen Oasis-jättiristeilijä perustuu 80-prosenttisesti kotimaiseen tuotantoon, sillä loistoristeilijän valmistuksessa käytetään satoja kotimaisia alihankkijoita.

Korealaisella STX-emoyhtiöllä olisi varaa hoitaa puuttuva erä itsekin, mutta koska eurooppalainen maksaja on joka tapauksessa tiedossa, ei sillä ole taloudellista intressiä panna omaa rahaa peliin.

Telakoiden välinen kilpailu maailmalla on veristä. Yhteisiin pelisääntöihin tähtäävistä sopimuksista huolimatta tilausten saamiseksi pelataan epäreilua ja epätervettä peliä.

Monet valtiot taipuvat telakkatukeen ja lainoitukseen saadakseen muhkeita laivatilauksia, ylläpitääkseen työllisyyttä ja turvatakseen teollisuudenalan tulevaisuuden omassa maassaan.

Hallitus on antanut auttavan kätensä, kun Euroopan talouskriisi on vaatinut yhteisvastuuta. Nyt pitäisi kerrankin ajatella itsekkäästi eikä tuijottaa silmät sokeina pykäliin. Jälkikäteen ei auta itkeä menetettyä mahdollisuutta ja iloita siitä, että ainakin Suomi pelasi sääntöjen mukaan, vaikka hävisi.

Vaikeassa teollisuuden rakennemuutoksessa ei kaivata enää yhdenkään perusteollisuuden alan katoamista Suomesta.

Olisi iso vahinko, jos Turun telakka menettäisi tilauksen ja maailmanluokan suomalainen osaaminen häviäisi. Luvatut risteilytilaukset Turun telakalta ovat olleet viime aikojen harvoja myönteisiä uutisia.

Lisälaina on pieni hinta piristysruiskeesta, jolla varmistetaan se, että vientiteollisuus saa kovasti kaivatun miljarditilauksen ja jolla turvataan telakkatyöntekijöiden ja alihankkijoiden työt vuosiksi eteenpäin.
Suomalaiset ovat maailman parhaita laivanrakentajia. Vaikeana aikana on huolehdittava siitä, että laivanrakennuksen osaaminen pysyy kotimaassa.
Se takaa myös uudet tilaukset.