Talous kasvaa kuluvana vuonna varsin maltillisesti, arvioi Suomen Pankki tiistaina ja julkaisi toistaiseksi pessimistisimmän suhdanne-ennusteen kuluvalle vuodelle.
Rahanvartijat ennakoivat bkt:n kasvavan vain 1,7 prosentilla eli niukasti viimevuotista enemmän. Tästäkin 1,5 prosenttia on kasvuperintöä viime vuodelta, muistutti pääjohtaja Matti Vanhala tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Lähivuosinakin talouskasvu jää alle kolmen prosentin.
Meneillään on jo kolmas heikon kasvun vuosi ja siis poikkeuksellisen pitkä jakso. Viimeiset puoli vuotta OECD-maiden investointeja on jarruttanut erityisesti Irakin sodan uhka.
Oletukset pohjaavat sille, että kansainvälinen jännitys laukeaa pian, Vanhala painottaa: "Jos kriisi laukeaa, menemme hitaasti parempaan suuntaan." Jos kyseinen sotakalibrointi osuu kohdalleen, niin talous lähtisi hiljaiseen nousuun vuoden loppua kohti.
"Kehitys voi herkästi olla heikompi ja todellisuus voi olla huomattavasti ankeampi ", Vanhala kuitenkin varoittaa.
Peruslaskelmissakin saattaa piillä vinoutumia. "Riskit ovat alaspäin sekä kasvun, työllisyyden että valtiontalouden osalta."
Kaikesta huolimatta Suomen tilanne näyttäytyy edelleen selvästi parempana kuin koko euroalueella. Yhteisvaluutta-alueelle Suomen Pankki ennustaa vain 0,9 prosentin talouskasvua. Näkymät ovat vanhalla mantereella myös selvästi heikommat kuin Yhdysvalloissa, jolle ennakoidaan 1,6 prosentin kasvuvauhtia.
Koroista ei apua
Jos kasvudynamiikka puuttuu eivätkä kiihokkeet osu kohdalleen, ei korkopolitiikallakaan voida suuria saavuttaa, Vanhala totesi.
"Mitään suurempaa kysyntästimulanssia koronlaskulla ei ole", hän sanoi ja ilmoittautui näin perinteisen saksalaisen koulukunnan edustajaksi. Sen mukaan korkopolitiikan tehtävänä ei ole talouden elvyttäminen, vaan ainoastaan inflaation torjuminen.
Valtiontalous on suurin piirtein tasapainossa. Jopa hienoinen ylijäämä on nykyisellä meno- ja tulotasolla mahdollinen. Sopusoinnusta ollaan silti kaukana. "Tämä ei kerro mitään kestävästä talouskehityksestä, yhtä vähän kuin 68 prosentin työllisyysaste", Vanhala jyrähti.
Hänen mukaansa paineet ovat kovat valtiontalouden heikentymisen suuntaan. Valtion eläkerahaston tuloutus vie budjettitalouden jopa miinukselle.
Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ansioveronalennukset olisivat tosin suotavia. Vanhala kuitenkin varoittaa kokeilemasta valtiontalouden kestävyyttä. Hänestä veronkevennyksiin onkin varaa vain, jos niille tehdään tilaa menopuolella.
Siksi pääjohtaja kuuluttaa priorisointia: "Velkaelvytykseen meillä ei näillä ennusteilla ja lähtökohdilla ole varaa."
Rakenteisiin käsiksi
Pelkkien veronalennusten kautta ei maata muuteta, joten Vanhala kehottaa puuttumaan rakenteisiin, kuten työmarkkinoihin.
Työllisyyden Suomen Pankki näkee heikkenevän tänä vuonna vain hienoisesti. Ensi vuonna työllisyys jopa hitusen vahvistuisi.
Nykyistä vauhtia työllisyys uhkaa kuitenkin alentua parilla prosentilla tämän vuosikymmenen kuluessa. Tätä ennusti jo valtiosihteeri Raimo Sailas työllisyysryhmänsä väliraportissa.
Vanhala ennakoikin Sailaksen loppuraportista tavattoman tärkeää suunnannäyttäjää Suomelle. Loppuraportin pitäisi valmistua kuun vaihteessa.
Mutta onpa synkässä ennusteessa jotakin myönteistäkin. Suomen hintakilpailukyky nimittäin säilyy hyvänä.
Myös inflaatio pysyy alhaisena. Jos tupakan ja alkoholin veronalennukset putsataan pois, niin inflaatiovauhti jää keskimäärin 1,5 prosenttiin, Vanhala laskee.