Libanoniin rauhaa turvaamaan lähtevän suomalaisen pioneerikomppanian pelätään joutuvan huomattavasti pahempaan saumaan kuin suomalaisjoukot aiemmissa YK-tehtävissä. Kansalaisten huoli kävi ilmi keskiviikkoiltana Kalevan järjestämässä tietoiskussa.
Kirkkotorin koulutuskeskukseen salintäyden yleisöä keränneen tietoiskun aiheena oli suomalaisten sotilaiden läsnäolo Etelä-Libanonissa.
Vahvasti miesvaltaista yleisöä kiinnostivat myös monet muut YK-tehtävään liittyvät kysymykset, kuten voimankäyttövaltuutus, sotilaiden päivärahan suuruus, YK:n maine rauhanturvatehtävissä, operaation kesto, sotilaiden perehdytys paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin, mahdolliset ulkopuoliset uhkatekijät, tehtävän poliittiset riskit ja humanitäärinen tilanne.
Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat rauhanturvatehtävistä laajan kokemuksen omaava Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraalimajuri Pertti Puonti, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen kansanedustaja Tarja Cronberg (vihr.) sekä Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Puonti: Koulutus pienentää riskejä
Suomalaisia rauhanturvaajia on ollut Etelä-Libanonissa aiemminkin peräti parinkymmenen vuoden ajan. Pahoja ongelmia joukoilla ei ole ollut. Tilanteen Libanonissa arvellaan selvästi pahentuneen.
Kenraalimajuri Puonti näkee kuitenkin, ettei uusi Libanon-tehtävä ole riskien suhteen aiempia kummempi. Riskejä toki riittää, Puonti korosti mainiten Israelin alueelle kylvämät rypälepommit, miinat ja konfliktin osapuolten mahdolliset hyökkäykset YK-joukkoja vastaan.
Suomalaisilla on Puontin mukaan nyt hyvä varustus mahdollisia yhteenottoja ajatellen ja voimankäyttövaltuutus mahdollistaa entistä vahvemman puolustautumisen.
Puontin mukaan riskejä pyritään pienentämään sotilaiden hyvällä koulutuksella. Myös rauhanturvaajien valintakriteerit ovat omiaan vähentämään riskialttiutta. Riskeistä kerrotaan perusteellisesti ja koulutuksessa mukana olevilla on mahdollisuus hypätä kelkasta pois jos he kokevat, etteivät ole valmiita moisia riskejä ottamaan.
Olli Nyberg pitää uutena ongelmana Israelin suhtautumista YK-väkeen. Vaikka Israel ei Nybergin mukaan ole koskaan nähnyt maailmanjärjestön läsnäoloa suotavana, se on aiemmin taannut rauhanturvaajien fyysisen koskemattomuuden. Nyt Israelin asenne on arvoitus. Taustalla on äsken käydyn sodan aikainen tapaus, jossa Israel ampui täsmäpommin pitkään samalla paikalla sijainneeseen YK-tarkkailijoiden asemaan. Isku vaati myös suomalaisuhrin.
"Ero entisiin rauhanturvaoperaatioihin on iso", Nyberg luonnehti.
Nybergin mukaan Reserviläisliiton piirissä Libanon-operaation kannatus on nyt noin 50 prosentin luokkaa. Suomalaisista rauhanturvaajista valtaosa on juuri reserviläisiä.
Nyberg arvelee, ettei uhreja voi välttää alkavassa operaatiossa. Niitä on tullut aiemminkin: vuodesta 1982 alkaen Libanonissa on menehtynyt 11 suomalaista rauhanturvaajaa, heistä kuusi liikenneonnettomuuksissa, kaksi sairauskohtauksiin, kaksi oman käden kautta ja yksi miinan räjähdykseen.
Rauhanturvaamisen luonne muuttunut
Tarja Cronbergin mielestä riskejä on selvästi aiempaa enemmän. Hän huomauttaa, että rauhanturvaamisen luonne on muuttunut olennaisesti. Siinä missä aiemmin on ollut selkeä tulilinja, jota valvoa, nykyisin vihollisuuksia voi olla kaikkialla valvottavalla alueella.
Cronberg näkee myös poliittisten uhkien olevan entistä suurempia. Suomen mukanaolo vaikkapa Libanonissa tai Afganistanissa voi olla Suomelle turvallisuusuhka. Pahimmillaan se voi merkitä sitä, että Suomesta tulee mahdollinen terrori-iskun kohde kuten esimerkiksi Tanskasta on tullut.