Kainuussa vuonna 1997 alkanut lasten ja nuorten terveysneuvonta on tehonnut ja sydäntautisukujen lasten kolesteroliarvoja on saatu alenemaan. Riskisukujen lasten ja nuorten tehostettu terveysneuvonta on edullinen keino vähentää sydäntautiriskiä ja se pitäisi ottaa käyttöön koko maassa, tutkimusta vetävä professori Sirkka -Liisa Kivelä totesi.
Kainuussa poimittiin terveyskeskusten ja sairaaloiden potilastiedoista sukuja, joissa on esiintynyt vakavia sydän- ja verisuonitauteja jo varhaisella iällä. Sydäninfarkteja ja sepelvaltimotautia on joissakin suvuissa jo 25-30-vuotiailla.
Sukujen 7-16-vuotiaille tarjottiin mahdollisuutta päästä tehostetun ravinto- ja liikuntavalistuksen piiriin. Terveysneuvontaa annettiin koko perheelle.
Infarkteja kolmikymppisillä
Kainuussa on eniten sydän- ja verisuonitauteja Suomessa ja sukuja, joissa miehet sukupolvi toisensa jälkeen saavat sydäninfarktin noin 45-vuotiaana. Noin 2,1 prosentilla 7-16-vuotiaista kainuulaisista on hyvin korkea kolesteroli, yli 6,5. Heillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo 25-30-vuotiaina. Kuudensadan lapsen ja nuoren tutkimusryhmään heitä osui 30, ja löytymättä jäi arviolta 239. Heidät pitäisi löytää ja saada terveysneuvonnan ja hoidon piiriin.
Yli 6,5 kolesteroliarvon mittauttaneiden lasten kolesteroli laski kahden vuoden terveysneuvonnan aikana keskimäärin 0,88 yksiköllä. Osa 14-16-vuotiaista sai jo kolesterolilääkitystä.
Kivelän tutkimusryhmä mittasi erään perinnöllistä korkeaa kolesterolia aiheuttavan geenin, Apo E 4, osuutta. Apo A 4-ryhmän lasten kolesteroliarvot laskivat terveysneuvonnan vaikutuksesta kahdessa vuodessa keskimäärin 0,14 pojilla ja 0,18 yksikköä tytöillä. Myös niiden, joilla ei Apo E 4-geeniä ole, kolesteroliarvot laskivat terveysneuvonnan vaikutuksesta.
Perintötekijät vaikuttavat sydän- ja verisuonitautien riskiin noin kolmanneksen. Yhtä vahvoja tekijöitä ovat elintavat, ravinto- ja liikuntatottumukset ja tupakointi sekä sosiaaliryhmään ja mielenterveyteen liittyvät asiat. Kainuun lasten ja nuorten tutkimuksessa on ensi kertaa otettu huomioon myös perintötekijät elintapa-asioiden lisäksi.
Edullinen tapa seuloa
Sirkka-Liisa Kivelän mukaan riskisukujen seulonta ja terveysneuvonnan ohjaaminen riskisukujen perheisiin on tehokas ja halpa tapa ehkäistä ennalta sydän- ja verisuonitauteja. Kaikilta 3-vuotiailta voi mitata kolesterolin, kuten tekevät esimerkiksi Suomussalmi ja Vuolijoki, mutta riskisukujen kolmivuotiaiden tutkinta riittää hyvin.
Sukutaustaa pitää selvittää lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Kohdistamalla perhekeskeistä neuvontaa perheisiin, joissa on kohonnut riski sairastua, annetaan lapsille parempi tulevaisuus.
Kivelä suosittelee, että terveyskeskukset haastattelevat niitä sukuja ja perheitä, joissa esiintyy aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sepelvaltimotautia alle 55-vuotiailla. Sairastuneiden kautta löydetään sukulaiset, joilla on korkea riski sairastua. Neuvonnassa järjestöt on otettava avuksi.
"Tehokas perhekeskeinen neuvonta on saatava toimimaan koko maassa. Myös kansainvälisestä tutkimustuloksemme ovat kiinnostaneet", Sirkka-Liisa Kivelä sanoi. Hän aloitti Kainuun lasten ja nuorten tutkimisen ollessaan Oulun yliopistossa yleislääketieteen professorina. Hän jatkaa tutkimusta nyt Turun yliopiston professorina.
Tuloksia Kainuun perhekeskeisestä terveysneuvonnasta esitellään marraskuussa Lääkärilehdessä.