Paloturvallisuuden kannalta selviä riskiryhmiä asutetaan palovaarallisiin asuntoihin. Suuri osa tulipaloissa kuolleista ei yksin pysty tai ymmärrä poistua palavasta talosta. Onnettomuustutkintakeskuksen työryhmä muistuttaa raportissaan, että asumiseen liittyviin päätöksiin liittyy myös vastuu turvallisuudesta.
Vaikka asumis- ja tukijärjestelyiden tarkoitus on raportin mukaan hyvä, niin paloturvallisuus on pääsääntöisesti unohdettu. Työryhmän mielestä tehokkain keino turvallisuuden lisäämiseksi on asuntojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Paloturvallisuuden parantamiseen voitaisiin käyttää myös vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen tarkoitettuja tukia.
Työryhmä kävi läpi kaikki viime vuonna sattuneet 95 kuolemaan johtanutta tulipaloa. Paloissa menehtyi yhteensä 105 ihmistä. Riskialttein asuinpaikka on selvityksen kukaan pientalo, joissa kuoli 38 ihmistä. Suomen palokuolemaluvut ovat Pohjoismaiden suurimmat eikä määrää ole saatu viime vuosikymmeninä laskemaan.
"Syrjäytyneiden osuus palokuolemissa on aika suuri", sanoo tekninen johtaja Hannu Olamo sisäasiainministeriöstä. "Yhteiskunta on rakennettu keskivertoväestön ehdoilla. Linjamuutos on alkamassa ja tiedostetaan se, että erityisryhmät vaativat erityistoimia."
Onnettomuustutkintakeskuksen raportti sai sysäyksen Jyväskylän maalaiskunnassa tapahtuneesta tulipalosta, jossa kuoli useita alkoholisoituneita henkilöitä huonokuntoisessa talossa. "On ollut tyypillistä, että kunta antaa huonokuntoisen talon syrjäytyneiden käyttöön, joilla tapaturmariskit ovat muutoinkin suuremmat. Ajatuksena se ei ole loppuun asti viety."
Palokuolemat ja tapaturmat kulkevat tavallaan käsi kädessä eli erityisryhmille ne ovat suurempi riski kuin muille. "Alkoholi, syrjäytyminen, iän tai sairauden tuomat rajoitukset ja huono turvallisuuskulttuuri altistavat tapaturmille. Näitä asioita pohditaan parhaillaan ministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kaikkien viranomaisten yhteistyönä."
Paitsi teknisillä apuvälineillä paloturvallisuutta voidaan kohentaa muutenkin. "On kiinnitettävä huomiota ihmisten käyttäytymiseen ja välittömään asuinympäristöön. Palon ensihetket ovat tärkeitä ja usein luotetaan liikaa siihen, että palokunta tulee ja pelastaa. Maaningan palo avasi silmiä ja hoitoalan henkilökunta on nyt todella hyvin tiedostanut nämä asiat".
Ruotsin tilastoissa yksin kotona asuvien vanhusten osuus palokuolemissa on kasvanut. Myös meillä suunta voi viedä siihen, kun vanhukset asuvat yhä pitempään kotona. "Silloin pitäisi perheenjäsenten eli lasten ja kotihoitohenkilökunnan seurata tilannetta. Turvallisuus on silloin paljolti omissa käsissä."
Maaningan palvelutalon palon jälkeen tuli rakentamismääräyksiin vaatimus, jonka mukaan uudiskohteissa on annettava turvallisuusselvitys. "Siinä selvitetään onko kiinteistöön tarkoitus sijoittaa henkilöitä, joiden toimintakyky on rajoittunut. Sen kautta määritellään henkilökunnan määrä tai muutetaan rakennuksen suojaustaso", kertoi pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila Oulun lääninhallituksesta.
Palotarkastaja Pekka Määtän mukaan Kuusamossa olevien hoitokotien henkilökunta on hyvin koulutettua. Teoriaopetuksen lisäksi järjestetään alkusammutus- ja evakuointiharjoituksia. Sellainen on kohta puoliin huhtikuussa avatussa Palvelukoti Tervaskoivussa. 17-paikkaisen talon rakentamisessa paloturvallisuus on huomioitu hyvin. Pääoven lisäksi on kolme varauloskäyntiä ja automaattiset palonilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka palo-oven vuoksi tuli ei leviä heti seuravaan huoneeseen. "Huoneiden ikkunat ovat avattavissa ulos ilman rikkomista", kertoi vastaava sairaanhoitaja Ulla Mustonen.