Hallitus antoi aiemmin tässä kuussa eduskunnalle esityksen ulkomaalaislain muutoksesta. Sen tavoitteena on tiukentaa Suomesta esimerkiksi turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun perusteella saaneiden perheenyhdistämissäännöksiä.
Taustalla on viimevuotinen ennätysmäinen maahantulovirta. Sen perusteella perheenyhdistämishakemusten ennakoidaan kasvavan tänä vuonna nopeasti. Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että tänä vuonna jätettäisiin noin 17 000 perheenjäsenen oleskelulupahakemusta. Edessä olisi seuraava valtava hallinnollinen urakka samaan aikaan kun virasto vielä tekee varsinaisia turvapaikkapäätöksiä.
Hallituksen esityksen ydinkohtiin kuuluu vaatimus riittävästä toimeentulosta. Yhdistettävän perheen pitäisi pärjätä Suomessa ilman toimeentulotukea. Vaatimusta on helppo perustella Suomen valtiontalouden kantokyvyn lyhyen tähtäimen näkökulmasta.
Jos esitys menee jotakuinkin sellaisenaan läpi, perheenyhdistämisten määrä jäänee tulevaisuudessa hyvin matalaksi. Jarruna olisi nimenomaan vaatimus perheen tuloista. Jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, turvattuun toimeentuloon vaadittaisiin hallituksen näkemyksen mukaan noin 2 600 euron kuukausitulot. Harva turvapaikan tai oleskeluluvan vasta saanut pystyy sellaiseen tulonhankintaan.
Perheenyhdistämistä vaikeuttavat nykyisetkin määräykset esimerkiksi yhdistämisen hausta. Suomessa asuva perheenjäsen ei voi panna hakemusta vireille. Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi tehdä vain ulkomailla oleva perheenjäsen lähimmässä Suomen lähetystössä. Aina ne eivät ole maailman kriisipisteitä lähellä.
Toimeentuloedellytykseen on toki luvassa muutama pehmennys. Vaatimus poistuu esimerkiksi, jos turvapaikan saaneen tai pakolaiskiintiössä Suomeen tulleen henkilön perheenjäsenet hakevat perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä.
Perheen on pitänyt aidosti olla olemassa ennen Suomeen tuloa. Se on vaatimuksena järkeenkäypä.
Inhimillisenä eleenä voi myös pitää sitä, että turvattua toimeentuloa ei vaadittaisi, jos Suomeen yksin tullut alaikäinen pyrkii saamaan tänne alaikäinen sisaruksensa, ja vanhemmat ovat kuolleet tai kateissa.
Kysymyksiä herättävin seikka koko esityksessä liittyy kuitenkin nuoriin turvapaikanhakijoihin, vaikka toimeentuloedellytyksestä voitaisiin esityksen mukaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos lapsen etu sitä vaatii.
Ei vaadita laajaa elämänkokemusta arvioimaan sitä, onko lapsen tai nuoren yleensä parempi kasvaa vanhempien luona vai ilman heitä. Ilman lähisukulaisten tukea syrjäytymisriski on varmasti suurempi.
On paljonkin laskelmia siitä, kuinka korkea nuoren syrjäytymisen hinta yhteiskunnalle on. Eduskunnan onkin tarpeen vielä punnita viileästi tiukentuvan perheenyhdistämisen kaikkia kustannuksia, myös pitemmällä kuin vain seuraaviin vaaleihin ulottuvalla jaksolla.
Pääkirjoitus